Nukimmik imermillu pilersuineq pillugu pilersaarut

2017-imi novembarimi Naalakkersuisut Nukimmik imermillu pilersuineq pillugu pilersaarut ilisaritippaat. Tassani anguniagassat 35-t, nukimmik imermillu pilersuinermut tunngasut, tassaasut 2030-p tungaanut Nukissiorfiit anguniagai, ilisaritinneqarput.

Pilersaarummi anguniakkat pingasoqiusaapput:

  • Innaallagissamut imermullu akit apparneqassapput.

  • 2030-mi nukimmik pilersuineq, sapinngisamik tamakkiisumik nukimmik ataavartumit tunngaveqassaaq.

  • Nukimmik imermillu pilersuineq nutarsarneqassaaq.

Immikkoortumut pilersaarummi anguniakkat atuagaaqqami uani allaaserineqarput.

Nukissiuutinik imermillu pilersuineq pillugu immikkoortumut pilersaarut tamaat uani atuarsinnaavat.

Imermut innaallagissamullu akit appartinneqassapput

Januaarip aallaqqaataani 2018 aallarnerfigalugu Naalakkersuisut innaallagissamut imermullu akit assigiit atuutsilerpaat. Tassa imaappoq, nuna tamakkerlugu atuisut imermut m3-imut akiliutigisartagaat assigiilerpoq, aamma innaallagissamut taamaalerluni. Akit assigiilernerisa kingunerissavaa innuttaasut tamarmik assigiimmik innaallagissamut imermullu akiliisalernerat.

Aalisakkanik nunami suliffissuaqarnermi imermut akiliut nalinginnaasumik annikinneruvoq, tassa taakku 41,5 %-it akiliutigissammassuk, najukkani ataasiakkaani nioqqutissiornermut Nukissiorfiit innaallagissamut aamma imermut aningaasartuutaanut assingusumik, annerpaamilli atuisunut nalinginnaasunut atuuttumik akigitinneqartumut annertussuseqartumik.

Maannakkut akigitinneqartut uani takukkit.

Sektorplan forside DK

2030-mi nukimmik pilersuineq sapinngisamik nukimmik ataavartumik tunngaveqassaaq

Nunatsinni erngup nukinganik nukissiornissamut periarfissanik ulikkaarpoq. Nukimmik ataavartumik, aalajaatsumik akikitsumillu atuinissamut periarfissat annertupput. Tamanna atorluarneqarumammat 1993-imi Nuummi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfik atulerpoq.

Ingerlaavartumik imermit nukissiorfinnik nutaanik sanaartortoqarpoq aamma Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniittoq allineqarluni. 2018-imi Nukissiorfiup tunisaata nukissiap 67 %-ia erngup nukinganik tunngaveqarpoq. Imermit nukissiorfiliortoqassanersoq imaluunniit imermit nukissiorfiit allineqassanersut ingerlaavartumik nalilerneqartarnerisa saniatigut Nukissiorfiit aammattaaq misissorpaat teknologiit nunatsinni siornatigut atorneqanngisaannartut atorneqarsinnaanissaat. Tulluusimaarutissatut peqqutaalluarpoq. Erngup nukinganit kWh katersorneqartoq inuiaqatigiit uuliamut akissaraluat sipaarutaasarpoq taamaalillunilu nunanut allanut aningaasaliissutasartut sipaarutaassallutik. Taamaalillunilu aamma avatangiisimut silallu pissusaanut iluaqutaassalluni. Tamakku peqqutigalugit Nukissiorfiinni siunissami ataavartumik tunngaviusumik nukissianik – erngup nukinganit, anorisaatinit seqerngullu qinngornerinit – atuerusuppugut imermik kiassarnermillu pilersuinermi.

Erngup nukinganik nukissiorfinnik sanaartornissaq alliliinissarlu kisiisa nalilersornagit, Nukissiorfiit teknologiit allat, siornatigut Kalaallit Nunaanni atorneqarnikuunngitsut, misissorpaat. Taamaalilluni Nukissiorfiit 2017-imi aasakkut Igalikumi misileraataasumik nukissiutit assigiinngitsut katiterlugit atortulersorluni suliniut aallartippaat  (hybridanlæg), batteriinut katersuivimmut anorisaatinit seqernullu qinngornerinit nukissiortoqartarluni. Taassuma saniatigut dieselgeneratorit marluk ikkunneqarsimapput, seqineqannginnerani anoreqannginneranilu batteriillu nukissiaarunneranni sillimmatitut atorneqarsinnaasut.

2018-imi Sisimiuni anorisaatinik marlunnik mikisunik nappaasoqarpoq. Taakku aallaqqaammut misiligutaapput, nunatsinni peqqarniissinnaasumik silaannaartalimmi anorisaatit atorluarneqarsinnaaneranik unamminartuusinnaasut pillugit ilisimasanik pissarsiffigisinnaasagut. Taakku saniatigut aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu arlalinni anorimik uuttortaasoqassaaq, taakkunani ataasiakkaani siunissami atorneqarsinnaanerat nalilersorneqarsinnaanngorlugu.

Ataavartumik nukissiaqarneq uani annertunerusumik atuarneqarsinnaavoq.

Imermik imerneqarsinnaasumik pilersuinerup iluani nutarsaaneq

Immikkoortumut pilersaarut aamma imermik imerneqarsinnaasumik pilersuinerup ineriartortinneqarnissaa pillugu imaqarpoq. Ilaatigut ”Dokumenteret Drikkevandssikkerhed”, (erngup imerneqarsinnaasup isumannaatsuuneranik uppernarsaaneq) DDS, atuutilersinneqassaaq. DDS-ip qulakkiissavaa erngup imerneqarsinnaasup passunneqarnerani piumasaqaatit annertunerusut malinneqarnissaat.

Imermik pilersuineq aamma erngup pitsaassusia pillugu annertunerusumik uani atuarsinnaavatit.