Appasinnerusumik akiligassaqarnissamut siunnersuutit
Innaallagissamik sipaarnissamut siunnersuutitsialaat qulit
-
Qulleq qamiguk. Qulleq qimaleraangakku qamittaruk.
-
Pæritit atuinikinnernut taarsersukkit. Pærit sarfamik sipaartut imaluunniit LED-pærit, pærit nalinginnaasut sarfamik atortagaasa, sisamaraarterutaanik annikinnermik atortarput. Tallimaniit 15-eriaatsip tungaanut sivisunerusumik atuuttarlutik.
-
Qaammaqqutinut (spotbelysning) halogenit kisiisa atortakkit, sarfakillisaammullu attaveqaataatigut qamittaruk. Qulliit annikitsumik voltimik atuisut halogeniusut (Lavvolt-halogenlamper) sarfakillisaataani (transformer) standby-imik atuisarput, qaminngagaluarlutilluunniit. Tamanna pinaveersaartinniaraanni sarfakillisaatip iikkamut attaveqaataatigut qaminneqassaaq.
-
Standby atornaveersaaruk. Qarasaasianut TV-mullu sarfamik sipaaruserfiinnik (elspareskinner) pisigit. Sarfamik sipaaruserfik nammineerlutik atortut ikkusimasut atorneqanngitsut (skærmit, printerit, DVD-afspillerit, spilkonsolit allalllu) qamittarpaat. Standby-imik atuineq – qulleeqqat aappaluttumik qorsummillu ikumasartut – atuinerpit 10-15 %-ia atortarpaa.
-
Qarasaasianik angallattakkanik fladskærminillu pisigit. Taakkuami, qarasaasianut nalinginnaasunut skærminullu nalinginnaasunut sanilliutissagaanni, innaallagissamik 50 %-imik atuinikinnerupput.
-
Erruivik errorsivillu ulikkaartakkit. Erruivik (opvaskemaskine) errorsivillu (vaskemaskine) aallartinnginnerini ulikkaartakkit, nillernerusumillu errortakkit. Qalaassisarneq atorunnaaruk. Qalipaatillit errorniaraanni 30°C-imi errorneqarsinnaapput.
-
Atisanut manioraaviit atortakkit. Atisanut panersaavik atornaveersaaruk, errortatillu manioraavimmut manisakkit. Atisanut panersaavik atussagukku errortat siggoqqissaareersimanissaat isumagisaruk.
-
Nillissusissaq allanngutsaalioruk. Nillataartitsiviup qerititsiviullu nillissusaat alaatsinaattaruk. Nillernerugaangat innaallagiamik atuinera annertunerusarpoq. Nillataartitsiviup nillissusissaa eqqortoq 5°C-iuvoq, qerititsiviullu nillissusissaa eqqortoq –18°C-iulluni. Nillissuseq ataatsimik annikilllisikkaangakku, innaallagissamik atuineq 5 %-imik annertusisarpoq.
-
Nerisassiorneq. Naatitat imililaaginnarlugit qalaatikkit, igallu matua eqqaamasaruk. Naatsiiat imermut annikinnerusumut qalaatsillugit innaallagissap 30 %-ia tikillugu sipaarsinnaavat. Kissarsuutikkut nerisassioruit, kissarsuut kissasseqqaassanngilat. Kissarsuut ulikkaaruk, siatavillu naammassinissaanut 5-10 minutsit sioqqullugu kissarsuut qamittaruk.
-
A-mik nalunaaqutsikkat toqqartakkit. Angerlarsimaffimmi atortunik sarfatortunik pisinialeraangavit nioqqutissat A-mik nalunaaqutsikkat toqqartakkit. A+, A++ og A+++ nillataartitsivinnut qerititsivinnullu. "A" imermik sarfamillu atuinikissutsimut ilisarnaataavoq.
Imermik sipaarnissamut siunnersuutitsialaat qulit
-
Erruineq. Erruinermik imeq kuutsiinnarnagu baalia atortaruk.
-
Imeq imerneqartussaqq. Imeq nillorserlugu kuutsiinnarnagu kandimik imermik imalimmik nillataartitsivimmiititsisarit.
-
Uffarneq. Baaliami uffarnak kuutsitsivigitittarit.
-
Nammineerlutit ikkussuisarit. Imermik sipaartunik atortunik — kuutsitsiviit sipaartut, imermik killilersuut (vandbegrænser) perlatorillu kuutsitsivinnoortut (vandhaner, brusehoveder) — ajornanngitsumik akikitsumillu nammineerlutit ikkussuisinnaavutit. Perlatori imermut silaannarmik akoorisarpoq. Taamaalilluni imeq kuuttoq annertunerusutut misiginartarpoq, imermillu 40 % tungaanut sipaartarluni. Atortut taamaattut illuni naatsiivinnilu atortussaarniafinni pisiassaasarput.
-
Errorsiviit erruiviillu. Errorsiviit erruiviillu ulikkaartakkit, siuliinerlu (forvask) atornaveersaaruk. Igat errugassalllu annerit assannik errortakkit. Errugassat errunnginnermi siulertariaqanngillat, nerisakulli piiarnissaat isumagisaruk.
-
Ikkussornikut ajoqutillik aaqqissortakkit. Ikkussukkat ajoqutillik sukkanerpaamik isumagisakkit— kuuffiit kusertut, anartarfiit kuuttut assigisaallu— taamaattoqartillugumi imeq imerneqartussaq minguitsoq asuli atorneqartarmat.
-
Aassiineq/nillarsaaneq. Imeq kuutsiinnarlugu nerisassanik/imigassanik nillarsaanermi imaluunniit qerisunik aassiineq atornaveersaaruk.
-
Anartarfik sipaartoq (Sparetoilet). Anartarfimmik sipaartumik marlunnik kuutsittariaasilimmik (annertuumik/annikinnermik kuutsitsineq) pisaarit. Aningaasat ukiualuit ingerlanerini utereersimassapput.
-
Imeq unitsitsaruk. Kigutigissaraangavit, qaqorsaaseraangavit, unngiiaraangavilluunniit imeq unitsittaruk.
-
A-mik nalunaaqiutsikkat toqqartakkit. Angerlarsimaffimmi atortunik sarfatortunik pisinialeraangavit nioqqutissat A-mik nalunaaqutsikkat toqqartakkit. "A" imermik sarfamillu atuinikissutsimut ilisarnaataavoq.
Kiassarnermut siunnersuutitsialaat qulit
-
Kiassaatit ajunngitsumik ingerlaneri isumannaartakkit. Kiassaatit ajunngitsumik ingerlaneri isumagisakkit. Ajunngitsumik ingerlagaangata naqqani nillertarpoq qulaanilu kissartarluni.
-
Kiassuseq tulluartumiisiguk. Kiassuseq ineeqqani assigiinngitsuni tulluarsaruk. Kiassuseq ataatsimik qaffakkaangakku, sarfamik atuineq 5 %-imik annertusisarpoq. Inini tamani kiassuseq minnerpaamik 16°C-imiittassaaq 14°C-ilu ataattassanngilaa, isugutammik ajornartorsiulersitsisinnaammat.
-
Kiassaatit tamaasa ikumatikkit. Kiassaatit amerlasuut ataatsikkut ikumatikkit. Taamaallilluni kissaq atoruminartumik siaruartissaaq. Kissarsuut ataaseq tamakkersortikkukku sipaarnavianngilatit. Taamaalioruimmi, kiassaatit marluk pingasulluunniit sisamaraarterutaanik ingerlasunit, annertunerusumik atuinerussaatit.
-
Kiassaatit qallernaveersaakkit. Kiassaatitit atisanik panersaavittut atornaveersaakkit, kiassaatinullu qanippallaartumik pequtinik ilioraanaveersaarit. Taamatummi kissarnermik siaruarterisinnaanngilaq, inimillu kiassaaniarnermini sarfamik atuinerussalluni.
-
Termostatit nakkutigisakkit. Kiassaatip termostatia pequtanik saagunilluunniit qallerneqassanngilaq. Taamaalillunimi inip kissarnera malugisinnaanngilaa. Ukiumut ataasiarlutit marloriarlutilluunniit termostatit ajunngitsumik ingerlanersut misissortakkit: Tamakkersortikkukku kiassaat tamakkerluni kissattussaavoq. Qamikkukku akunneq/-rit ataaseq maluk ingerlanerini nillussaaq.
-
Silaannaq kiassaatiniit aniatiguk. Kiassarnermut ruujorit silaannaqaraangata imeq ingerlaartussaq nikinneq ajulertarpoq, taamaalillunilu kissaq ingerlaartoq unittarluni. Tamanna aaqqinneqarsinnaavoq silaannaq kiassaatinit anisinneqaraangat: Kiassaat qamiguk ventililu kiassaatip isuaniittoq ammarlugu. Silaannaq kiassaammiit aniasarpoq, imermillu aniasoqalerpat ventili matuneqassaaq. Kiassaatit piffissami aalajangersimasumik silaannaartakkit.
-
Eqqortumik silaannarissartarit. Ullormut marluk-pingasoriarlutit ini silaannarissartaruk, taamaalillutit isugutammik, illullu iluani silaannalunnermik ajornartorsiuteqassanngilatit. Taamatut iliorsinnaavutit, minutsit arlaqanngitsut silaannarmik noqqoruutsitsinermi igalaanillu sivisuumik ikersisimatsitsinaveersaarnermi. Eqqaamallugu, silaannarissaleruit kiassaatitit qaminnissaat.
-
Imeq kissartoq sipaaruk. Imeq kuutisllugu erruinaveersaarit. Baaliami uffarnak kuutsitsivigitittarit. Imermut sipaartunik kuuffinnik igaffimmi asaffinnilu atuisarit. Imeq kissarpallaartariaqanngilaq, aamma nerumittuutippallaarnaveersaaruk, bakterianissinnaammammi.
-
Kissarnermik sipaarit oqorsaatit igalaallu nukinik atuinikitsut (energiruder) atorlugit. Iikkat silarliit, qilaaq, ruujorillu oqorsaateqartikkit, matut igalaallu ussisimasuutikkit. Igalaat taarsersulerukkit, igalaat nukinik atuinikinnerit toqqakkit. Igalaat nukimmik atuinikinnerit annikinnermik suertarput, pitsaanerusumik illup illuani silaannalersuisarput, annikinnerusumillu aalamik iminnguisarlutik.
-
Atuinerit eqqumaffigiuk. Kiassarnermik uuttortaat (varmemåler) sapaatip akunneranut ataasiarlutit alakkartaruk. Taamaalillutit atuinerit malinnaaffigisinnaavat, arlaannillu kiassaateqarfinni ajortoqaraangat paasiaarlugu.
Missingersuutitit piareersakkit
Eqqaamallugu missingersuutitit naleqqussarnissaat akiliisitsiniutit annertusigaangata, februaarimi oktobarimilu. Juulllikkunnimi atuinerit februaarimi aatsaat takuneqarsinnaasarmata, septembarimilu aasap kissarnera qaangiukkaangat illumi kiassarnerit annertuseqqittarmata.