Uummannaq – status dag for dag

22. oktober

Illoqarfiup ilaani atuisinnaasoqalernera:
Imeq maqinneqartartumeersoq tamarmi 21. oktobari 2019 uffarnissamut aamma eqqiaanissamut akuersissutigineqarput. Uummannami allagarsiisoqarpoq. Tamatuma saniatigut radiukkut, facbookikkut aamma nittartakkakkut nalunaarutigineqarpoq.
Aalisakkanut suliffissuarnut imermik atuisinnaalernissaannut nalunaajaat aammattaaq suliarineqareerpoq Nakkutilliisunullu nassiunneqareerluni. Nukissiorfiit suli sumiiffimmi B-mi imermik atuisinnaalernissaannut nalunaajaat suli sulissutigaat tamaani erngup imerneqartussap akuersissutigineqarnissaa siunertaralugu.

Illoqarfimmi imeq imerneqarnissaasoq:
Biilit imertaasuit marluk ullumikkut nalinginnaasumik imermik pajuttuipput aamma imiisivinnut aalisakkeriviillu eqqaanni immiillutik.
Imermut imerneqartussamut imiisiviit unnuakkut eqqunneqartartut amerlipput, suli Nukissiorfiit allaffiani imermik imerneqartussamik aallertoqarsinnaavoq. Imermut imerneqartussamut dunkinit 120-nit tigusatsinnit 65-it missaat Nukissiorfinnit tunniunneqarput.
Biili imertaassuaq tungujortoq siunissami imiisivinnut tankinut illoqarfimmiittunut pajuttaatitut atorneqartalissaaq nalinginnaasumik imermik pajuttuinermut allattugaq malillugu. Biili imertaassuaq sungaartoq aalisakkerivinnut aamma illoqarfimmi assigiinngitsuni inissitani imiisivinnut imermik immiinermut atorneqartalissaaq.

Aalisakkerivinnut imeq:
Royal Greenlandip (RG) eqqaani containeri inissinneqarpoq ullumikkullu imermik 15 kubikmeterimik immerneqarluni.
Avannaa Seafood (ASF) utaqqiisaasumik nunaminertamik tankimut imiisivimmut atugassaminik qinnuteqaateqarpoq, kisianni manna tikillugu atugarisarput atorallarlugu aamma taanna immerparput.

Misissuisarfik nuuttagaq:
Puiaasat allat 280-it misissuinermut atorneqartussat inniminnerneqareerput, Qaarsunut tikipput sila pitsanngoriarpat aaneqassapput.
Imermit misissuisarnissaq suli salliutittuarparput, tamanna ingerlaavartumik pitsanngorsarneqarpoq.
Misissuisarfik nuuttagaq sapaatiuppat poortussavarput, ullorlu taanna Paw aappanilu angerlarlutik aallassapput. Tamatuma kingornatigut misissugassat Eurofinsimut imaluunniit Danmarkimi Højvang laboratoria nassiunneqartassapput.

iluaqutaassammat. Tusarniaaneq ingerlavoq kingusinnerpaamik 24. oktobari 2019 akissuteqartoqassalluni.

Erngup aqqutaasa imermit kuutsitsivigineqaqattaarlutik salinneqarnerat: Erngup aqqutaanik saliineq sumiiffinni B aamma C-mi ingerlanneqarneruvoq. Ullumi sumiiffimmi B aamma C-mi erngup aqqutaanik saliineq ingerlanneqaqqippoq, ullumikkullu pingaarnerutillugu sumiiffimmi A-mi aamma C-mi misissugassat amigaataasut pissarsiarivagut tamaani erngup imerneqarsinnaalernissaa akuersissutigineqarniassammat.
Ippassaq misissugassat 28 sumiiffimmi B-meersut Eurofins-imut nassiunneqarput, akissuteqarnissaq siusinnerpaamik tallimanngorpat naatsorsuutigaarput, tamatumalu kingornatigut nalunaajaat nassiutissavarput sumiiffiup taassuma imermut imerneqartussamut akuerineqarnissaa anguniarlutigu.

Innuttaasunik ataatsimiisitsineq:
Tullissaanik innuttaasunik ataatsimiisitsinissaq marlunngorneq 29. oktobari 2019 pilersaarutigineqarpoq atuarfiullu inersunani ingerlanneqassalluni.

19. – 21. oktober

Illoqarfiup ilaani atuisinnaasoqalernera:
Sumiiffinni kingullerni taakkua uffarnermut aamma errorsinermut il.il. aammattaaq atuisinnaalernissaannut nalunaajaat suliarineqareerluni Nakkutilliisunut nassiunneqareerpoq. Misissukkat inernerinik nutaanerpaanik nutarteriarlugu nassiuteqqinneqassaaq.
Aalisakkanut suliffissuarnut imermik atuisinnaalernissaannut nalunaajaat aammattaaq suliarineqareerpoq Nakkutilliisunullu nassiunneqareerluni, akissutissaat utaqqivarput. Misissukkat inernerinik nutaanerpaanik nutarteriarlugu nassiuteqqinneqassaaq.
Sumiiffimmi B-mi imermik atuisinnaalernissaannut nalunaajaat suli suliarivarput tamaani erngup imerneqartussap akuersissutigineqarnissaa siunertaralugu, neriuppugut naammassillugu kingusinnerpaamik ullumikkut nassiutissallutigu.

Illoqarfimmi imeq imerneqarnissaasoq:
Silap pitsaanera pissutigalugu imiisiviit eqqunneqanngillat. Nukissiorfiit unnugu aaniarpaat, tamanna pisariaqartutut nalilerneqarpat.
Imermut imerneqartussamut dunkinit 120-nit tigusatsinnit 62 missaat tunniunneqarput.
Biilit imertaassuit aappaat siunissami imiisivinnut tankinut illoqarfimmiittunut pajuttaatitut atorneqartalissaaq nalinginnaasumik imermik pajuttuinermut allattugaq malillugu. Biilit imertaassuit aappaat aalisakkerivinnut aamma illoqarfimmi assigiinngitsuni inissitani imiisivinnut imermik immiinermut atorneqartalissapput.

Sullittakkat namminneq tankinik imiisivillit:
Tankit imiisiviit ulloq manna tikillugu 109-t biilinit imertaassuarnit marlunnit imermik minguitsumik pissarsisarput, maannamut imiisivinnit 102-init misissugassarsisoqareerpoq, taakkunannga 64-it maanna allakkatigut nakkutilliisunit erngup imerneqarsinnaaneranik akuersissuteqartoqarluni, 35 ok-neqarlutik, 3-t misissorneqarnissaat utaqqineqarluni. Ullormi 17/10-2019 paasivarput imiisivinni tankini marlunni uuliaqartoq, kisianni aappassaanik misissuinermi paasineqarpoq taakkunani marlunni uuliaqanngitsoq. Ullormi 18/10-2019 ualilluinnarnerani nakkutilliisoq peqatigalugu tankinik misissuivugut, taakkunani uuliaqarnera naamasinnaanngilarput imaluunniit tankini uuliaqarnera takusinnaanatigu. Taamaattumik allamik misissugassamik tigusisoqarpoq, taassuma inernera ullumi kingusinnerusukkut paasissavarput.
Nukissiorfiit sapaatit akunnerata ingerlanerani tankinit imiisivinnit arfineq marluusunit kingullernit misissuinissartik naatsorsuutigaat.
Nukissiorfiit ullumikkut aallarnerfigalugu imermik pajuttuinissamut allattugaq naapertorlugu aallartissinnaassaaq.

Aalisakkerivinnut imeq:
Royal Greenland (RG) aamma Avannaa Seafood (ASF) sapaatit akunnerata naanerani tankii immerneqarput.
Fabrikkit taakku marluk ataasinngorpat tankii immerneqaqqissapput.
Tankit taakku marluk Nuummiit tikittussat arfininngormat ullaakkut tikipput, RG aamma ASF peqatigalugit ullup ingerlanerani aqagulu inissinneqarumaarput.

Misissuisarfik nuuttagaq:
Puiaasat allat 280-it misissuinermut atorneqartussat inniminnerneqareerput, arfininngormat Nunatsinnut tikissimassapput.
Imermit misissuisarnissaq suli salliutittuarparput, tamanna ingerlaavartumik pitsanngorsarneqarpoq.

BTEX-imik uuliaqarnerannik misissukkat pillugit Nakkutilliisut maanna oqaloqatigisarpavut. Eurofins-imit misissukkat ilaanni BTEX-imik annikitsuaqqanik akoqarnerat paasineqarpoq. Kisianni Højvang laboratoria misissuisalermalli misissukkat BTEX-imik akoqarnerat takussaasoqanngilaq.

Aalisakkerivinnut minguiaat aamarsualik aamma immamik tarajuiaat (RO-anlæg):
Minguiaatip aamarsuallip aqqusaarneqareerneratigut erngup atorneqarnissaanut akuersissuteqartoqarnissaa sulissutigineqarpoq, taamaaliorneq aalisakkanik suliffissuarnut imermik suli annertunerusumik atuisinnaasoqalernissaanut iluaqutaassammat. Nakkutilliisunit akissutissaq utaqqivarput.

Erngup aqqutaasa imermit kuutsitsivigineqaqattaarlutik salinneqarnerat: Erngup aqqutaanik saliineq sumiiffinni B aamma C-mi ingerlanneqarneruvoq, maannakkullu misissorneqartut qanoq inerneqarnissaat utaqqineqarpoq.
Ullumi sumiiffimmi B aamma C-mi erngup aqqutaanik saliineq ingerlanneqaqqissaaq, ullumikkullu pingaarnerutillugu sumiiffimmi B-mi misissugassat amigaataasut pissarsiariniarpavut tamaani erngup imerneqarsinnaalernissaa akuersissutigineqarniassammat.

Nakkutilliisumit Susanne Berglundimit tikeraarneqarneq:
Tallimanngornermi 18/10 imeqarfik misissorneqarpoq, kiisalu erngup aqqutai aamma imiisiviit tankit marluk uuliaqarneranik paasisaqarfigineqarsimasut. Tamatuma kingornatigut biilinit imertaassuarnit misissugassanik tigusivugut, taakku minguitsuusut paasineqarluni. Ualilluinnartoq aammattaaq imeqarfimmi misissuineq pillugu nalilersuisoqarpoq.
Sapaammi 20/10 nunaqarfinni Saattuni, Ukkusissani aamma Ikerasammi misissuisoqarpoq, tassani Kenneth Larsen aamma Lars Hoffmeyer peqataallutik. Nunaqarfinnut misissuiartorluni angalaneq kingusinnerusukkut ullumi nalilersorneqassaaq.

Innuttaasunik ataatsimiisitsineq Tullissaanik innuttaasunik ataatsimiisitsinissaq suli pilersaarusiorneqanngilaq, nutaarsiassanik amerlanerusunik suli eqqaasassaqanngikkutta ilisimanngilarput sisamanngorpat ataatsimiisitsissanerluta.

Tallimanngorneq 18. oktober

Illoqarfiup ilaani atuisinnaasoqalernera:
Sumiiffinni kingullerni taakkua uffarnermut aamma errorsinermut il.il. aammattaaq atuisinnaalernissaannut nalunaajaat Nakkutilliisunut nassiunneqareerpoq.
Aalisakkanut suliffissuarnut imermik atuisinnaalernissaannut nalunaajaat aammattaaq suliarineqareerpoq Nakkutilliisunullu nassiunneqareerluni. Sumiiffimmi B-mi imermik atuisinnaalernissaannut nalunaajaat suli suliarivarput tamaani erngup imerneqartussap akuersissutigineqarnissaa siunertaralugu. Nalunaajaatip taassuma sapaatit akunnerata tulliata aallartinneqarnerani nassiunneqarnissaa naatsorsuutigaarput.

Illoqarfimmi imeq imerneqarnissaasoq:
Biilit imertaassuit marluk ipassaq imeqarfimmit imermik minguitsumik marluk pingasoriarlutik assartuineq angumeraat, ataatsimut katillugu 34 kubikmeterit missaanni.
Silamut tunngasut pitsaasut pissutigalugit imiisiviit unnuaq eqqunneqanngillat. Nukissiorfiit ullormiit ullormut nalilertassavaat imiisiviit eqqunneqassanersut. Biilinut imertaassuarnut immiisoqaraangat erngup uuliaqarnera suli misissortarparput. Suli biliini imertaassuarneq uuliamik nassaartoqanngilaq. Imermut imerneqartussamut dunkinit 120-nit tigusatsinnit 60 missaat tunniunneqarput.

Sullittakkat namminneq tankinik imiisivillit:
Tankit imiisiviit ulloq manna tikillugu 109-t biilinit imertaassuarnit marlunnit imermik minguitsumik pissarsisarput, maannamut imiisivinnit 101-init misissugassarsisoqareerpoq, taakkunannga 64-it maanna allakkatigut nakkutilliisunit erngup imerneqarsinnaaneranik akuersissuteqartoqarluni. Ippassaq imiisivinni tankini marlunni uuliaqarnerani nassaarpugut, kisianni aappassaanik misissuinermi paarsineqarpoq uuliaqanngitsoq, Nukissiorfiit taamaattoqarneranut suna pissutaanersoq misissorpaat.
Taakkua imiisiviit tankit marluk uuliamik nassaarfigineqartut atuiffigineqarnissaat akuerineqarsimanngilaq aamma atuiffigineqarnissaa akuerineqassanngilaq tamatumunnga tunngatillugu nakkutilliisunik akuersissut pineqartinnagu.
Nukissiorfiit sapaatit akunnerata naanerani tankinit imiisivinnit arfineq pingasunit kingullernit misissuinissartik naatsorsuutigaat.
Nukissiorfiit sapaatit akunnerat 43 aallarnerfigalugu imermik pajuttuinissamut allattugaq naapertorlugu aallartissinnaassaaq.

Aalisakkerivinnut imeq:
Royal Greenland (RG) aamma Avannaa Seafood (ASF) ippassaq katillugu 5-6 kubikmeterimik imermik pissarsipput.
Både RG og ASF har fået fyldt op igen her til formiddag, og ville få påfyldt igen senere i eftermiddag
Ullaap tungaa RG aamma ASF tamarmik imermik ulikkaarsiffigineqaqqipput aamma kingusinnerusukkut ualimut immeqqinneqassallutik.
Tankit marluk Nuummiit Pajuttaammik usineqarlutik tikittussat ippassaq tikinngitsoorput, maannakkut Aasiaanniit Minimmik usineqarlutik aqagu Uummannamut tikissapput.

Misissuisarfik nuuttagaq:
Puiaasat allat 280-it misissuinermut atorneqartussat inniminnerneqartut aqagu Danmarkimit nassiunneqassapput.
Misissuisarfimmut atortussanik Ilulissanut sapaatit akunnerata naaneqarata ingerlannerani aallertoqassaaq – taamaaliornissaq silamit akornuserneqassanngippat.

Imermit misissuisarnissaq suli salliutittuarparput, tamanna ingerlaavartumik pitsanngorsarneqarpoq.
Nukissiorfiit imermit misissuisarnissaq salliutittuarpaat, tamanna ingerlaavarput pitsanngorsarneqarpoq.

Erngup aqqutaasa imermit kuutsitsivigineqaqattaarlutik salinneqarnerat: Erngup aqqutaanik saliineq sumiiffinni B aamma C-mi ingerlanneqarneruvoq maannakkullu misissugassaq misissorneqartut qanoq inerneqarnissaat utaqqineqarpoq.
Ullumi sumiiffimmi B aamma C-mi erngup aqqutaanik saliinneq ingerlanneqaqqissaaq.

Ikerasammi imeqarfik:
Aqagu Susanne Berglund-ip missuiartornissaaq pilersaarutigineqarpoq.

Innuttaasunik ataatsimiititsineq sisamanngorneq 17. oktobari 2019, nal. 18.30: Innuttaasunik ataatsimiititsineq ajunngitsumik ingerlavoq 30-t missaanniittut peqataapput aamma apeqqutit isornartorsiuinermi ilallit amerlavallaanngillat. Tusagassiutitigut nalunaarut uani atuarneqarsinnaavoq: https://www.nukissiorfiit.gl/nyheder/femte-borgermoede-i-uummannaq/

Pingasunngorneq, sisamanngorneq 16. & 17. oktober

Illoqarfiup ilaani atuisinnaasoqalernissaa:
Sumiiffinni kingullerni taakkua uffarnermut aamma errorsinermut il.il. aammattaaq atuisinnaalernissaannut nalunaajaat Nakkutilliisunut nassiunneqareerpoq.

Aalisakkanut suliffissuarnut imermik atuisinnaalernissaannut nalunaajaat aammattaaq suliarineqareerpoq Nakkutilliisunullu nassiunneqareerluni.

Sumiiffimmi B-mi imermik atuisinnaalernissaannut nalunaajaat suli suliarivarput, neriuppugut kingusinnerpaamik ullumi imaluunniit aqagu misissuinermi pilersaarummi tamatuma kingornatigut ikinnerpaamik 3 misissukkani uuliaqannginnera paasisinnaassallutigu.

Illoqarfimmi imeq imerneqarnissaasoq:
Biilit imertaassuit marluk ipassaq imeqarfimmit imermik minguitsumik marloriarlutik assartuineq angumeraat, ataatsimut katillugu 20 kubikmeterit missaanni.

Silamut tunngasut pitsaasut pissutigalugit imiisiviit unnuaq eqqunneqanngillat. Nukissiorfiit ullormiit ullormut nalilertassavaat imiisiviit eqqunneqassanersut.

Biilinut imertaassuarnut immiisoqaraangat erngup uuliaqarnera suli misissortarparput.

Imermut imerneqartussamut dunkinit 120-nit tigusatsinnit 50 missaat tunniunneqarput.

Sullittakkat namminneq tankinik imiisivillit:
Tankit imiisiviit ulloq manna tikillugu 109 biilinit imertaassuarnit marlunnit imermik minguitsumik pissarsipput, maannamut imiisivinnit 93-init misissugassarsisoqareerpoq, taakkunannga 64-it maanna allakkatigut nakkutilliisunit erngup imerneqarsinnaaneranik akuersissuteqartoqarluni. Manna tikillugu tankit imiisiviit arlaannaanni uuliaqarneranik nassaanngilagut.

Nukissiorfiit taamaallaat tanki imiisivik ataaseq immissallugu amigaatigaat. Tamatumunnga patsisaavoq najugaqartut attaveqarfigineqarsinnaasimanngimmata.

Nukissiorfiit sapaatit akunnerat 43 aallarnerfigalugu imermik pajuttuinissamut allattugaq naapertorlugu aallartissinnaassaaq.

Aalisakkerivinnut imeq:
Royal Greenland (RG) aamma Avannaa Seafood (ASF) ippassaq katillugu 5-6 kubikmeterimik imermik pissarsipput.

Ullaaq manna aalisakkanut suliffissuarnut pajuttoqarsinnaasimanngilaq umiarsuarmi Pajuttaammi sulisoqarnera pissutigalugu umiarsualivik asseqqammat.

Ippassaq RG-mik aamma ASF-imik maani Uummannami sivikitsumik ataatsimeeqateqartoqarpoq, tassani makkuninnga tulliuttunik ilisimatinneqarlutik
– Erngup aqqutaata atuutilerseqqinneqarnissaata akuerineqarnissaa sulissutigaarput, taamaalillutik imermik maqittakkamik atuileqqissinnaassamata.
– Tankit ippassaq Pajuttaammit assartorneqarlutik tikiunneqarsimassammata (uppernarsineqarnissaa utaqqivarput), aamma ullut arlalialuit qaangiuppata inississagivut. Tassani pumpeqalernissaanut aaqqiissutissaasinnaasumik misissuissaagut, taamaalillutik imermik aallersinnaalissagamik.
– Aalisakkeriviit pilersorneqarnissaannut minguiaatip aamarsuallip aqqusaarneqareerneratigut erngup atorneqarnissaanut akuersissuteqartoqarnissaa suli utaqqivarput.
– Ataatsimut isigalugu aalisakkeriviit taakku marluk tamaani iliuuseqarneq iluarisimaarpaat.

Misissuisarfik nuuttagaq:
Puiaasat allat 280-it inniminnikkat Qaarsunut apuutereerput, naatsorsuutigaarpullu ullumi angallammit Uummannamut apuunneqarnissaat.

Immikkut Pentan-imik aamma allanik misissuisarfimmi iluaqutissanik inniminniisoqarpoq, taakku aatsaat DK-imit aqagu nassiunneqassapput.

Laborantip oqarneratuut piffissami oktobarip arfernganiit 16-iat ilanngullugu 407-it misissorneqarput, nalilerneqarporlu taakkunannga 40-t missaanniittuni uuliaqarneranik nassaartoqartoq.
Nukissiorfiit imermit misissuisarnissaq salliutittuarpaat, tamanna ingerlaavarput pitsanngorsarneqarpoq.

Aalisakkerivinnut minguiaat aamarsualik aamma immamik tarajuiaat (RO-anlæg):
Minguiaatip aamarsuallip aqqusaarneqareerneratigut erngup atorneqarnissaanut akuersissuteqartoqarnissaa sulissutigineqarpoq, taamaaliorneq aalisakkanik suliffissuarnut imermik suli annertunerusumik atuisinnaasoqalernissaanut iluaqutaassammat, uagullu sullittakkatsinnut imiisivilinnut suli imermik annertunerusumik biilinit imertaassuarnit pajuttuisinnaalerniassagatta.

Erngup aqqutaasa imermit kuutsitsivigineqaqattaarlutik salinneqarnerat:
Kuutsitsiviginninneq maannakkut sumiiffinni B aamma C-mi ingerlanneqarneruvoq, tamaanilu misissugassanit misissorneqartussanngortinneqartunit akissutissat Nukissiorfinni utaqqivagut.

Ullumikkut sumiiffimmi B-mi aamma C-mi kuutsitsiviginninneq nanginneqarpoq, ullumikkullu sumiiffimmi B-mi misissugassanik amigaataasunik annertunerusumik pissarsiniarpugut, tamaani erngup imeqartussap atorneqarsinnaasunngortinnissaa sulissutiginiarlutigu.

Ikerasammi imeqarfik
Misissugassanik ullaaq manna nassitsivugut (Fysisk/Kemisk og Mikrobiologisk)

Ikerasammi taseq utsersorfissaqarpoq, taamaalillunilu pilersuisinnaanera annertunerpaamiilluni. Tamatuma kinguneranik Ikerasammut kinguneqassanngilaq Uummannamut imermik assartuisariaqarsimaneq.

Innuttaasunik ataatsimiititsineq sisamanngorneq 17. oktobari 2019, nal. 18.30:
Timersortarfimmi inersuarmi mikinermi, kaffeqarlunilu teeqassaaq, aammattaaq oqalutseqarlunilu ataatsimiinnermi aqutsisoqassaaq aamma nutserinermut atortoqarluni.

Marlunngorneq 15. oktober

Illoqarfiup ilaani atuisinnaasoqalernissaa:

Sumiiffinni kingullernit taakkua uffarnermut aamma errorsinermut il.il. atuisinnaalernissaannut nalunaajaat suliarineqareerpoq aamma nakkutilliisutut oqartussanut nassiunneqareerluni.

Illoqarfimmi imeq imerneqartussaq:

Biilit imertaassuit ipassaq ataasinngornermi imeqarfimmit imermik minguitsumik marloriarlutik assartuineq angumeraat katillugit 28 kubikmeterit missaanni.
Nukissiorfiit naatsorsuutigaat imermut imerneqartussamut imiisiviit unnuaanerani eqqunneqartalernissaat.
Sapaatit akunnerata naanerani imermut imerneqartussamut dunkit 120-t tiguagut taakkunannga 40 missaat tunniunneqarput.

Sullittakkat namminneq tankinik imiisivillit:

Tankit imiisiviit ulloq manna tikillugu 98-it biilinit imertaassuarnit imermik minguitsumik pissarsipput, maannakkut imiisivinnit 80-init misissuisoqarpoq taakkunannga 58-it ullaaq manna misissoqqissaarnerat naammassisimalerput, taakkunanilu paasineqarpoq uuliamik akoqanngitsut.
Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmit allakkatigut akissuteqaat tankinut imiisivinnut ikkussorneqarsimasunut tunngasoq, tassani allassimavoq Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup Nunatsinni Nakorsaaneq peqatigalugu misissuinerni inernerit akuerisussaagaat, tassa taakkunani erngup imerneqarsinnaasutut akuerineqannginnerani.
Maannakkut tankit imiisiviit ikkussorneqarsimasut 13-it kisiisa amigaatigilerpavut. Manna tikillugu najugaqartut attaveqarfigineqarsinnaanerat ajornarsimavoq.
Nukissiorfiit sapaatit akunnerat 43 aallarnerfigalugu imermik pajuttuinissamut allattugaq naapertorlugu aallartissinnaassaaq, nakkutilliisutut oqartussaasut tankinit imiisivinnit misissukkat akuerissappagit.

Aalisakkerivinnut imeq:

Ullaap tungaa manna tanki 20 kubikmeterinik imeqarsinnaasoq aalisakkeriviit eqqaanniittoq ulikkaarlugu immeqqinneqarpoq.

Misissuisarfik nuuttagaq:

Imermik misissuineq suli Nukissiorfinnit pingaartillugu sulissutigineqarpoq tamannalu ingerlaavartumik pitsanngorsarneqarpoq.

Aalisakkerivinnut minguiaat aamarsualik aamma immamik tarajuiaat(RO-anlæg):

Minguiaatip aamarsuallip aqqusaarneqareerneratigut erngup atorneqarnissaanut akuersissuteqartoqarnissaa sulissutigineqarpoq, taamaaliorneq aalisakkanik suliffissuarnut imermik suli annertunerusumik atuisinnaasoqalernissaanut iluaqutaassammat. Tamatumalu sullittakkanut namminneq imiisivilinnut bilinik imertaassuarnik pajuttuineq oqilisinnerussavaa.

Erngup aqqutaasa imermit kuutsitsivigineqaqattaarlutik salinneqarnerat:

Kuutsitsiviginninneq maannakkut sumiiffinni B aamma C-mi ingerlanneqarneruvoq, tamaanilu misissugassanit misissorneqartussanngortinneqartunit akissutissat utaqqivagut.
Ullumikkut sumiiffimmi B-mi aamma C-mi kuutsitsiviginninneq nangissavarput ullumikkullu, tassa marlunngornermi sumiiffimmi B-mi misissugassanik annertunerusumik pissarsiniarpugut, tassa sumiiffiup tamatuma imermut imeqartussamut akuerineqarnissaa sulissutiginiarlutigu.

Innuttaasunik ataatsimiititsineq sisamanngorneq 17. oktobari 2019, nal. 18.30:

Timersortarfimmi inersuarmi mikinermi kaffi aamma tii aammattaaq oqalutsi inniminnerneqarput.
Susanne Berglund Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmeersoq nalunaarpoq peqataaniarluni aamma seqersittakkanik saqqummiussiniarluni.

Ataasinngorneq 14. oktober

Illoqarfiup ilaa atuisinnaanngortinneqarpoq

Atuisinnaanermut killersuinerit tallimanngormat allanngortinneqarnerisa kingornatigut suli sumiiffiit allat atuisinnaanngortinneqarsinnaasut sulissutigineqarnerat ingerlaqqippoq. Tamanna ingerlanneqarpoq nakkutilliisutut oqartussaanut qanimut oqaloqatigisarlugit.

Illoqarfimmi imeq imerneqartussaq:

Nukissiorfiit biilit imertaassuit marluk atorlugit katillugit ippassaq sapaatiummat imeq 28 kubikmeteri imeqarfimmiit ingerlappat.
Imiisiviit aqqanillit illoqarfimmi sumiiffinni assigiinngitsuni inissinneqarsimasut ippassaq unnukkut immeqqinneqarput.
Ullumikkut ataasinngornermi Nukissiorfinnit naatsorsuutigineqarpoq biilinik imertaassuarnik marluk – pingasoriarlutik immikkut pajunnissaat. Nukissiorfiit biilit imertaassuit takkua marluk immerneqarneri tamaasa misiligutinik qaluseqqaartarpoq misissorneqartussanik imerlu tunniunneqartinnagu taakkua inerneri utaqqineqartarput. Misissugassani misissorneqartuni tamani uuliamik akoqartoqarnerani malugineqarsimanngilaq.
Sapaatit akunnerata naanerani dunkinit imermut atorneqartussanit tigusatsinnit 30-t missaaniittut tunniuppagut

Sullittakkat namminneq tankinik imiisivillit

Tankit imiisiviit ulloq manna tikillugu 87-it imermik saligaatsumik bilinit imertaassuarnit immerneqarput, maannakkut tankinit imiisivinniit 58-init misissugassanik marlunnik qalusivugut, taakkuninnga 36-t ullaaq manna misissoqqissaarlugit naammassineqarput, taakkunanilu uuliaqarneranik naammattuuisoqanngilaq.
Sapaatit akunnerata naannerani suliaqarnermut kingunerisaanik Nukissiorfiit naatsorsuutigaat uani sapaatit akunneranni imermit pajunneqartartunut tunngatillugu suliassat naammassissallugit, taamaalilluta sapaatit akunnerat 43 aallarnerfigalugu nalinginnaasumik imermik pajuttuisinnaalissalluta.

Aalisakkerivinnut imeq

Royal Greenland (RG) aamma Avannaa Seafood (ASF) ippassaq katillugu imermik 2 kubikmeteri missaannik pissarsipput.
Ullaaq manna ataasinngornermi tanki umiarsualivimmiittuuterput 20 kubikmeterinik aalisakkerivinnut immeqqinneqarpoq. Sapaatip ingerlanerani imeq killik atorneqarsimavoq.

Misissuisarfik nuuttagaq

Imermut misissugassamut puiaasat atugassat 170 sinnerupput, taakkunannga 106-it suli tankinut imiisivinnut atorneqartussaapput. Puiaasat 280-it inniminnerneqarput naatsorsuutigaarpullu taakkua uani sapaatit akunnerata naanerani tikinnissaat.
Imermik misissuineq suli Nukissiorfinnit pingaartillugu sulissutigineqarpoq tamannalu ingerlaavartumik pitsanngorsarneqarpoq.

Aalisakkerivinnut minguiaat aamarsualik aamma immamik tarajuiaat

Minguiaatip aamarsuallip aqqusaarneqareerneratigut erngup atorneqarnissaanut akuersissuteqartoqarnissaa sulissutigineqarpoq, taamaaliorneq aalisakkanik suliffissuarnut imermik suli annertunerusumik atuisinnaasoqalernissaanut iluaqutaassammat.

Erngup aqqutaasa imermit kuutsitsivigineqaqattaarlutik salinneqarnerat

Kuutsitsiviginnilluni saliineq ippassaq imertartarfinnut ukununnga 4, 10, 14, 15 aamma 16 kiisalu 17-imut tunnganeruvoq, taakkunani imermi misissugassatut qaluneqartumi ippassaq taamaallaat imertartarfimi 17-imi aamma B-1780-imi, imertartarfiup 17-ip ungasinngisaaniittumi, misissukkani uuliaqartoqarnera immannguaq malunnalaarpoq.
Ullumikkut ataasinngornermi sumiiffinni B-mi aamma C-mi kuutsitsilluta saliivugut, ullumikkullu sumiiffimmi 2-mi misissugassanik 21-nik qalusissaagut.

Tallimanngorneq 11/10-2019

Illoqarfimmi imeq imerneqartussaq:

Nakkutilliisuullutik Oqartussat imeq erngup aqqutaaneersoq illoqarfiup annertunersaani
uffarnissamut aamma errorsinissamut akuerivaat. Akuersissuteqarnermut ilaapput illoqarfiup qeqqata tungaa aamma heliportip eqqaa. Illoqarfiup ilaa nutaaq kisimi akuerineqanngilaq. Tamanna alloriarneruvoq pitsaasoq nalinginnaasumik ingerlaqqilernissap tungaanut.
Biilit imertaassuit marluk ippassaq sisamanngornermi imeqarfimmiit imermik minguitsumik pingasoriarlutik pajuttuipput, katillugu 42 kubikmeterit.
Imiisiviit illoqarfimmi inississorneqarsimasut ippassaaq sisamanngornermi unnukkut immeqqinneqarput, ullumikkullu tallimanngornermi taarserneqassapput errortorneqarlutillu.
Ullumi tallimanngornermi neriuppugut ikinnerpaamik pingasoriarlutik biilit imertaassuit assartuiumaartut, kisianni tamanna sivisusarpoq tassami immerneqarneri tamaviisa uuliaqarnasoralugit biilit imertaassuit immikkut misissorneqartarmata, aammattaaq imertaassuit imeqarfiup eqqaani immertarnerat naatsorsuutigisamit sivisunerusarmat. Manna tikillugu biilini imertaassuarni taakkunani marlunnik uuliamik nassaanngilagut.

Sullittakkat imermut tankillit

Ulloq manna tikillugu tallimanngorneq tankimik imiisivillit 38-t imermik minguitsumik pissarsipput imertaassuarnit marluusunit, taakkunannga imiisivinni tankini sisamani misissugassanik marlunnik misissuisoqarpoq, uulliaqarnerannik nassaartoqarnani taakkualu nalunaarfigineqarput imeq imersinnaaleraat.
Naatsorsuutigaarput tullinnguuttunut ullumi tallimanngornermi ataatsip qeqqata missaani assartuiumaarluta.
Ullumi tallimanngornermi imernut tankini immerneqarsimasuni amerlanerusuni misissuinissarput, kisianni tassani apeqqutaavoq ullumikkut puiaasanik misissuinermut qalusissutissanik nutaanik pissarsissanersugut.

Aalisakkerivinnut imeq

Royal Greenland aamma Avannaa Seafood ippassaq sisamanngornermi katillugu imermik 20 kubikmeteri missaannik pissarsipput.
Ullaaq manna tallimanngornermi tanki umiarsualivimmiittoq 20 kubikmeterinik immeqqinneqarpoq, tassanngaannit Royal Greenland aamma Avannaa Seafood isumaqatigiissutaasoq malillugu imermik aallarsinnaapput.

Misissuisarfik nuuttagaq

Aasiannit puiaaseq brintimik imalik ullumikkut tallimanngornermit imaluunniit aqagu tikinnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Puiaasaaqqat imermik misissugassamik qalusiffissat inniminnerneqartut ullumi Qaarsunut 13.25 tikissapput, umiatsiamillu aaneqarumaarput.
Imermik misissuineq suli pingaartillugu sulissutigaarput tamannalu ingerlaavartumik pitsanngorsarneqarpoq.

Aalisakkerivinnut minguiaat aamarsualik aamma immamik tarajuiaat

Imermik minguiaatip aamarsuallip kingornatigut imeq misissorneqartup misissorneqarneranit inernerit ippassaq sisamanngornermi tiguagut, taakkua killissarititaasut iluanniittutut isikkoqarput.
Minguiaatip aamarsuallip aqqusaarneqareerneratigut erngup atorneqarnissaanut akuersissuteqartoqarnissaa sulissutigineqarpoq, taamaaliornikkut aalisakkanik suliffissuarnut imermik suli annertunerusumik atuisinnaasoqalernissaanut iluaqutaassammat, kiisalu sullittakkatsinnut imermik pajunneqartartunut imeqarnerulerniassammat.

Taseq 1-imit imeqarfiup eqqaaniittumit uuliamik piiaaneq

Kingullermiit allaanerusumik nutaarsiassaqanngilaq.

Erngup aqqutaasa imermit kuutsitsivigineqaqattaarlutik salinneqarnerat

Kuutsitsivigisaqattaarlugit salinneqarnerat imertartarfitsinnit, annikitsumik uuliaqarneranik misissuinerni paasisaqarfiusuni, arlalinnit ingerlanneqarneruvoq.
Erngup aqqutaasa ilaanni ullumi tallimanngornermi errortuineq ingerlateqqipparput, taakkunani ippassaq sisamanngornermi misissukkani arlalinni uuliaqarneranik paasisaqarfigisatsinni.
Kuutsitsivigalugit errortuineq imeqarfimmit erngup pissarsiarineqarsinnaanera malillugu ingerlanneqarpoq, atuineq annertunerusoq aamma maannakkut misigigatsigu (inunni nammineq tankilinni errortuinermut atorneqartoq), taamatuttaaq biilit imertaassuit imeqarfimmit toqqaannartumik immertaleratsigit.
Pisortat suliffeqarfii allallit soorlu atuarfik, utoqqaat illuat, meeqqeriviit aamma meeqqat angerlarsimaffiat, il.il. ippassaq errortuiffigineqarput.

Innuttaasunik ataatsimiititsineq sisamanngorneq 10. oktobari 2019, nal. 18.30

Inuttaasunik ataatsimiititsineq nal. 18.30-mit – 20.30-mut ingerlavoq.
Uagut Nukissiorfinnit peqataasugut isumaqarpugut ataatsimiinneq ingerlalluartoq aamma ataatsimut isigalugu nipi pitsaalluinnarpoq.
Tassani misigaarput sulilluarnitsinnik nersualaarneqarluta, aammattaaq inuttaasunit ataatsimiititsinernut kingullernut ingerlanneqartarnerannut tunngatillugu.
Apeqqutigineqartut arlallit pisut nalinginnaasunngornissaannut qaqugu ilimasussinnaanermut tunngapput, aammattaaq illoqarfimmi imiisivinnut tankinut tunngatillugu.
Pakatsisimaarnerit amerlanerit peqataasunit ataasiakkaaneerput taarsiiffigitinneqarnissamut tunngallutik aamma paasiuminaatsinneqarpoq paasititsisoqarsinnaannginnera. Tamatumani inuit namminneq sillimmasiisarfii innersuussutigineqarput, aammattaaq Nukissiorfiit inatsisinut immikkoortortaqarfianut allattoqarsinnaanera.

Sisamanngorneq 10/10-2019

Illoqarfimmi imeq imerneqartussaq:  Ippassaq imeqarfik imermik imerneqartussamik minguitsumik pilersuisinnaanermut akuerineqarpoq. Taamaattorli erngup aqqutai suli akuerineqanngillat.  Marlunngormat 8. oktobari unnukkut Nukissiorfiit biilii imertaassuit marluk imeqarfimmit imermik immerneqarput, tamatuma kingornatigut biilit imertaassuarni imeq immikkut klorimik akoqqinneqarpoq imertaassuillu taamaallutik unnuisinneqarput. Tamatuma saniatigut imertaassuarni marlunni imeq uuliaqarnersoq misiliiffigineqarpoq. Misissukkat marluk takutippaat imermi uuliaqanngitsoq.  Ullaaq manna biilit imertaassuit marluk imaat imeq annertuumik klorilik kuutsinneqarpoq, imermillu imeqarfimmeersumik kuutsitsivigalugit ataasiarlugit errortorneqareerlutik immeqqinneqarput. Imeq uuliaqarnasoralugu misissorneqarpoq taassumalu inernera nalunaaquttap akunnerini 3-ni utaqqineqarpoq. Tamatuma kingornatigut naatsorsuutigaarput nal. 14.30 imermik 14 kubikmeterinik pajuttuisinnaassalluta, kiisalu tulliani nal. 19.00 aamma imermik 14 kubikmeterinik.  Biilini marlunni kloreqassuseq misissorneqarpoq taakualu inernerat aammattaaq aajunngilaq.  Nukissiorfiit imermik Ikerasammit assartuineq unitsippaat.

Aalisakkerivinnut imeq  Aalisakkeriviit marluk tamaasa isumaqatigiissuteqarfigalugit unnummut imermik kubikmeterinik 3-nik pissapput aamma aqagu katillugit 14 kubikmeterinik. Aqagu pissarsiassaat umiarsualivimmi tankinut fabrikit namminneq maqitsiviginnaasaannut tunniunneqassaaq.

Misissuisarfik nuuttagaq  Misissuisarfik atorneqalerpoq aamma siunertaasoq malillugu ingerlavoq.  Misissugassanut puiaasaaqqat amerlanerit inniminnerneqarput misissugassat pisariaqartoq misissorneqartarniassammata.  Nukissiorfinnit sulissutigineqarpoq imermik misissugassamik qalusisarnerup tulleriiaarneqarnissaa.

Aalisakkerivinnut minguiaat aamarsualik aamma immamik tarajuiaat  Nakkutilliinermut oqartussaasunit akuersisoqavinnissaa suli utaqqineqarpoq.  Aalisakkeriviit imermik imeqarfimmeersumik tankinut containeriniittunut pilersorneqarput.

Erngup aqqutaanik kuutsitsilluni saliineq  Illoqarfiup immikkoortuani nutaami ippassaq kuutsitsilluni errortuineq ingerlalluarpoq, misissukkallu inernerini takusinnaavarput pitsannguutit ajunngilluinnartuusut.  Kuutsitsilluni saliineq sapinngisatsinnik annertussusilerlugu ingerlatiinnassavarput, kisianni maannakkut aammattaaq biilit imertaassuit imertaleratsigit erngup aqqutaani erngup naqitsinera mianerisariaqarparput.

Innuttaasunik ataatsimiititsineq sisamanngornermi 10. oktobari 2019, nal. 18.30  Ippassaq facebook-imi saqqummiunneqarpoq ullumikkut illoqarfimi ilisimatitsissutinik nivinngaasoqassasoq.  Innuttaasunik ataatsimiititsinermi oqalutseqarnissaq aaqqinneqareerpoq aamma sulissutigineqarpoq toqqaannartumik oqaluttaanermut atortussat pissarsiarinissaat.

 Timersortarfik atorneqassaaq aammattaaq kaffi tiilu piareersimassapput.  Seqersittakkat Power Point saqqummiussassat ullumikkut suliarineqarput, taakkualu unnummut nutserneqassapput.

Pingasunngorneq 9/10-2019

Matumuuna Uummannami imermut imerneqartussamut tunngatillugu killiffik.

Illoqarfimmi imeq imerneqartussaq:

Ippassaq imeqarfik imermik imerneqartussamik minguitsumik pilersuisinnaanermut akuerineqarpoq. Taamaattorli erngup aqqutai suli akuerineqanngillat.
Marlunngormat 8. oktobari unnukkut Nukissiorfiit biilii imertaassuit marluk imeqarfimmit imermik immerneqarput, tamatuma kingornatigut biilit imertaassuarni imeq immikkut klorimik akoqqinneqarpoq imertaassuillu taamaallutik unnuisinneqarput. Tamatuma saniatigut imertaassuarni marlunni imeq uuliaqarnersoq misiliiffigineqarpoq. Misissukkat marluk takutippaat imermi uuliaqanngitsoq.
Ullaaq manna biilit imertaassuit marluk imaat imeq annertuumik klorilik kuutsinneqarpoq, imermillu imeqarfimmeersumik kuutsitsivigalugit ataasiarlugit errortorneqareerlutik immeqqinneqarput. Imeq uuliaqarnasoralugu misissorneqarpoq taassumalu inernera nalunaaquttap akunnerini 3-ni utaqqineqarpoq. Tamatuma kingornatigut naatsorsuutigaarput nal. 14.30 imermik 14 kubikmeterinik pajuttuisinnaassalluta, kiisalu tulliani nal. 19.00 aamma imermik 14 kubikmeterinik.
Biilini marlunni kloreqassuseq misissorneqarpoq taakualu inernerat aammattaaq aajunngilaq.
Nukissiorfiit imermik Ikerasammit assartuineq unitsippaat.

Aalisakkerivinnut imeq

Aalisakkeriviit marluk tamaasa isumaqatigiissuteqarfigalugit unnummut imermik kubikmeterinik 3-nik pissapput aamma aqagu katillugit 14 kubikmeterinik. Aqagu pissarsiassaat umiarsualivimmi tankinut fabrikit namminneq maqitsiviginnaasaannut tunniunneqassaaq.

Misissuisarfik nuuttagaq

Misissuisarfik atorneqalerpoq aamma siunertaasoq malillugu ingerlavoq.
Misissugassanut puiaasaaqqat amerlanerit inniminnerneqarput misissugassat pisariaqartoq misissorneqartarniassammata.
Nukissiorfinnit sulissutigineqarpoq imermik misissugassamik qalusisarnerup tulleriiaarneqarnissaa.

Aalisakkerivinnut minguiaat aamarsualik aamma immamik tarajuiaat

Nakkutilliinermut oqartussaasunit akuersisoqavinnissaa suli utaqqineqarpoq.
Aalisakkeriviit imermik imeqarfimmeersumik tankinut containeriniittunut pilersorneqarput.

Erngup aqqutaanik kuutsitsilluni saliineq

Illoqarfiup immikkoortuani nutaami ippassaq kuutsitsilluni errortuineq ingerlalluarpoq, misissukkallu inernerini takusinnaavarput pitsannguutit ajunngilluinnartuusut.
Kuutsitsilluni saliineq sapinngisatsinnik annertussusilerlugu ingerlatiinnassavarput, kisianni maannakkut aammattaaq biilit imertaassuit imertaleratsigit erngup aqqutaani erngup naqitsinera mianerisariaqarparput.

Innuttaasunik ataatsimiititsineq sisamanngornermi 10. oktobari 2019, nal. 18.30

Ippassaq facebook-imi saqqummiunneqarpoq ullumikkut illoqarfimi ilisimatitsissutinik nivinngaasoqassasoq.
Innuttaasunik ataatsimiititsinermi oqalutseqarnissaq aaqqinneqareerpoq aamma sulissutigineqarpoq toqqaannartumik oqaluttaanermut atortussat pissarsiarinissaat.
Timersortarfik atorneqassaaq aammattaaq kaffi tiilu piareersimassapput.
Seqersittakkat Power Point saqqummiussassat ullumikkut suliarineqarput, taakkualu unnummut nutserneqassapput.

Marlunngorneq 8/10-2019

Illoqarfimmi imeq imerneqartussaq:

Ikerasammi aammattaaq ullumikkut imermik assartuisoqarpoq angallatit marluk atorpagut, taamaalillugu aammattaaq aalisakkerivinni atugassarput piginiassagatsigu. Pisariaqartitarput naammattooq pissarsiarisarparput.
Imermut imerneqartussamut dunkit 120-t ippassaq tigusagut agguaanneqareerput aamma dunkinik allanik inniminneereerpugut. Dunkinut tunngatillugu Nukissiorfiit facebook aqqutigalugu ilisimatitsissapput.
Ajoraluartumik naammagittaalliutinik tigusaqarsimavugut imeq Ikerasammeersoq mingoqartoq oqaatigineqarluni. Nukissiorfinnit nalilerneqarpoq slangimit immiisarfimmit mingoqalaarsinnaasoq, kiisalu Ikerasammi imeq imerneqartussaq tatsimeersoq aamma imeqarfimmeersoq, annertuumik atorneqarmat taamaattoqartoq kisiannili ajortoqanngitsoq. Imermiissinnaasut minguaqqat iluarsiissuteqarfiginiarlugit iliuuserineqartut makkua aallartinneqassapput:
Ikerasammi slangi immiisarfik nutaarluinnarmik taarissavarput nunamiiginnannginnissaalu qulakkeerlugu.
Ippassaq unnukkut Ikerasammi imeqarfimmi minguiaat (filter) taarserneqarpoq.
Ullumi imeq tappiorannartunik akoqarnersoq misissortissavarput, Ilulissanut angallammik ingerlanneqassaaq Nuummullu aqagut nassiunneqarluni.
Maani Uummannami imiisivinnut immiinermi aqajaruusat issingeersissutit atorpavut.

Aalisakkerivinnut imeq

Royal Greenland ullumikkut kubikmeterinik 3-nik (Ikerasammit imeq) eqqiaanermut atugassaminik pissaaq, kiisalu kubikmeterinik 2-nik nioqqutissiornermut (Aasiannit imeq) atugassaminik pissaaq, tamanna namminneq kissaatigaat.
Avannaa Seafood ullumikkut kubikmeterimik 1-nik (Ikerasammit imeq) eqqiaanermut atugassaminik pissaaq, kiisalu kubikmeterinik 2-nik nioqqutissiornermut (Aasiannit imeq) atugassaminik pissaaq, tamanna namminneq kissaatigaat.
RAL unnummut nal. 21.00 Aasiannit imermik tikiusseqqissaaq kubikmeterit 20-t missaaniittumik.

Misissuisarfik nuuttagaq

Misissukkat siulliit 27-t inerneri akissuteqarfigineqareerput amerlasuullu ajunngillat (misissukkanik allattuiffik ilanngunneqartoq takuuk), kiisalu annikitsumik uuliamik akullit taakkua tassaanerupput illoqarfiup immikkoortuani nutaameersut, tamaani kuutsitsilluta errortuinerput annertusivarput.

Aalisakkerivinnut minguiaat aamarsualik aamma immamik tarajuiaat

Minguiaat aamarsualik aamma immamik tarajuiaat ruujorinut ikkussuunneri naammassipput kisiannili tarajuiaammut tunngatillugu innaallagissamik aqutsineq amigaateqalaarpoq. Atortoq aallartinneqarpoq.
Maani Uummannami minguiaatip kingornatigut misissueqqissaarnerni marlunni ingerlanneqarsimasuni kulbrintinik (uuliamik) nassaartoqanngilaq. Kisianni tappiorannartoqarneranik misissugassat Nuummut nassiunneqartut akissuteqarfigineqarnissaat utaqqigallarparput.

Erngup aqqutaanik kuutsitsilluni saliineq

Ullumikkut slangi errortuinermut atorneqartussaq illoqarfiup ilaani nutaamik avinngarusimanerpaami teknikeqarfimmut pilersinneqarsimasumut ikkupparput, tamaanilu errortuineq aallartinneqarpoq. Tassami tamaani imertartarfinni suli uuliamik akoqartoq paasigatsigu.
Qatserisartut ualeq manna kingusissukkut nal. 16.00-imit erngup aqqutaannik illunut ingerlasunik errortuillutik illoqarfiup ilaani nutaami illuni tamani aallartipput.

Ataasinngorneq 7/10-2019

Illoqarfimmi imeq imerneqartussaq:
– Ullut tamaasa Ikerasammit imermik assartuisoqartarpoq illoqarfimmi agguaanneqartartumik imisiviit 1000 literinik imallit assigiinngitsunik inissitaapput, aammattaaq inuussutissarsiummik ingerlatsisunut arlalinnut. Ataasinngornermi 7.oktoberi illoqarfimmi 18 kubikmeterit missaanni imermik pissamaateqarpoq.
– Utoqqaat kommunimit imermut atugassaminnik dunkinik tunineqarput, uagullu ualeq manna illoqarfimmi allagartanik nivinngaavugut, tassani neqeroorutigaarput innuttaasut Nukissiorfiit allaffianni imermut dunkinik aallersinnaanerat.

Aalisakkerivinnit imeq
. Royal Greenland aamma Avannaa Seafood sapaatit akunnerata naanerani aamma ataasinngornermi imermik pissarsipput. Ingerlaavartumik pissarsiarerusuttarsimasaminnik pissarsipput.
RAL marlunngornermi 8. oktoberi nalunaaqutaq 21.00 Aasianniit imermik tikiussissaaq.

Misissuisarfik nuunneqartartoq
Misissuisarfik nuunneqartartoq tallimanngormat 4. oktobari tikippoq aqaguanilu illumut immikkoortumut inissinneqarluni. Misissuisarfik nuunneqartartoq Uummannami atorneqalerpoq. Taamaalillutik Nukissiorfiit pingaarutilimmik atortoqalerput Uummannami imermik imerneqartussamik mingutsinneqarsimasumik akiuiniarnermini.

Manna tikillugu misissugassat tamarmik Nukissiorfinnit tiguneqartartut Danmarkimi misissoqqissaarneqartarput, tamatumali kingunerisimavaa inernerisa tigunissaannut ulluni tallimani utaqqisarneq. Misissuisarfik nuunneqartartoq atorlugu Nukissiorfiit maannakkut misissukkat inerneri ullormi qaluneqarneranni pissarsiarisinnaanngorpaat. Tamanna pisup qanoq annertutigineranik pitsaanerusumik takussutissiisinnaavoq.

Misissuisarfiup nuuttakkap saniatigut aammattaaq misissuisartut Danmarkimeersut ilaapput, taakkua misissugassanut taamaattorpianut immikkut ilisimasaqartuupput. Taakkua maannakkut Nukissiorfiit sulisui allat suleqatigalugu Uummannami mingutsitsinerup iluarsiniarneqarnera suleqataaffigissavaat.

Misissuisarfimmit nuunneqartartumit inernerit siulliit ataasinngornermi 7. oktobari unnukkut pissarsiarivagut.

Aalisakkerivimmut filterit aamarsuallit aamma immamik tarajuiaat (RO-anlæg)
Tallimanngornermi unnukkut imermut sorujuiaat aamarsuartalik ikkupparput, arfininngornikkullu ualikkut imeq sorujuiaatikkut salillugu aallartippugut.

Erngup aqqutaataasa kuutitsivigalugit salinneqarnerat
Erngup aqqutai arlaleriarlugit kuutitsivigalugit salittarpagut, tamatumunnga ilanngullugu aalisakkeriviit eqqaanni annertuumik. Maannakkullu sapaatit akunnerata naanerani aammattaaq ullumikkut sumiiffiit aalluppagut, misissuinerit inerneri tigusagut tunngavigalugu uuliamik ilaqartutut paasisaqarfigisimasavut.
Kuutitsivigititsineq siunissami pilersaarusiorneqartassaaq ingerlaavartumik misissuinermi inernerit maannakkut misissuisarfimmit nuunneqartartumit pissarsiarisartakkavut atorlugit.