Aalisakkanik suliffissuarnik qanimut suleqatigiinneq

Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aamma Nukissiorfiit aalisakkanut suliffissuarnik nukissiamik imermillu pilersuineq pillugu isumasioqatigiinneq iluatsilluartumik ingerlanneqartoq qanittukkut naammassivaat.
Aalisakkanik suliffissuarnik pilersuineq pillugu isumasioqatigiinneq tallimanngorneq juunip arfineq pingajuanni ingerlanneqarpoq. Ullormi malunnarluinnarpoq peqataasunit tamanik pitsaanerusumik suleqatigiinnissaq assut kissaatigineqartoq.
Isumasioqatigiinnermi qitiutinneqarput Nukissiuuteqarnermut imermillu pilersuinermik immikkoortumut pilersaarummi anguniakkat, innaallagissamut imermullu akigitinneqartut nutaat 2018-imi atuutilersut, aammattaaq Qeqertani innaallagissamik aamma imermik pilersuinermik pilersitsinissaq ingerlanneqartoq.Aalisakkanik suliffissuarnit aamma Nukissiorfinnit assut soqutigineqarpoq nukissiamik imermillu pilersuineq pillugu qaninnerusumik suleqatigiilernissaq. Isumasioqatigiinnermi assersuutitut soorlu taanneqartut sanaartukkanut aningaasaliissuteqarnerit ataqatigiissarneqarnerat isumalluarfiusinnaasoq, erngup pitsaassusianik misissuisarnermut atatillugu suleqatigiinneq aammattaaq ataavartumik tunngaveqartumik nukissiornermik atuinerup siuarsarneqarnissaata oqaloqatigiissutigineqarnissaa.
— Assut isumasioqatigiinnerup inerneqarnera iluarisimaarparput, Nukissiorfiit pisortaanerat Michael Pedersen oqarpoq, itisilerlugulu: – Tamanna uagutsinnut isumaqartorujussuuvoq, tassa aalisakkanik suliffissuaqarfiit qanimut suleqatiginissaat taakkumi uagutsinnit nukissiamik aamma imermik annertuumik pisisartuupput.
Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aamma Nukissiorfiit naatsorsuutigaat suliffissuaqarfiit peqatigalugu isumasioqatigiinnerit assingusut allat ingerlanneqarumaartut.