Ninap nukissiamut maluginiartagai

Nina Heilmannip Nukissiorfinni semesterit arferngat Nukissiorfinni ingerlanniarlugu toqqarpaa, toqqaaneq tamanna nammineq Nukissiorfiillu nuannarilluarpaat

Nina 27-nik ukioqarpoq Maniitsuminngaanneersuullunilu. Issittumi ingeniøritut ilinniartuuvoq, ilinniagaq ingerlaqqiffiusoq ukiunik sisamanik sivisussuseqartoq. Nukissiorfinni praktikerniarluni toqqarpaa, ”Nukissiaq aamma Illup Iluani Silaannaq” immikkut ilinniarfiginiaramigit.
– Nukissiorfiit ingeniørinut tulluartunik suliassanik malinnaanissannut aamma suliaqarnissannut periarfissippaannga. Immikkulli periarfissippaannga suliniutit aamma sammisat uanga nammineq inuttut immikkullu sammisannut tulluartorujussuartut aamma soqutiginartitarujussuakka suliarissallugit periarfissimmannga, Nina Heilmann oqarpoq.

Ninap Nukissiorfimmi suliniutitut immikkut sammisassaa tassaavoq Kalaallit Nunaanni silaannarmit silaannarmut kiassaanermut pumpit. Tassa nukissiaqarnermut aamma aningaasaqarnermut tunngasutigut kiassaanermut pumpit, silap issinnerani, atornerisigut sipaaruteqartoqarsinnaanersoq misissussallugu. Kiassaanermut pumpit tassaagamik nunarpassuarni allani nuannarineqaleriartortut aamma atorneqarnerat siaruariartorluni, Ninallu Nunatsinni periarfissaqarnerat misissornialerpaa.

Taamaattumik maannakkut Nuummi aamma Sisimiuni atuisut misilittagaat katersorneqaleruttorput paasiniarlugu taakkuninnga atuinermi aningaasatigut sipaaruteqartoqarsinnaanersoq, taakkuninnga ikkussinnginnermi aamma ikkussereernerata kingornatigut. Ninap pilersaarutigaa aammattaaq avatangiisini nakkutigineqartuni kiassaanermut pumpimik imaluunniit arlalinnik misileraanissaq. Inernerisa takutittussaassavaat ississutsimi sorlermi kiassaanermut pumpit pitsaanerpaamik sunniuteqarsinnaanerannik paasisitsinerusinnaapput. Inernerit taakku atuisut kiassaanermut pumpinik atuinerannut assersuunneqassapput, taamaaliornikkut kiassaanermut pumpit sunniuteqarnerannik erseqqinnerusumik takutitsissagunarmata.
– Nina suliassap suuneranik paasinnilluarsinnaasorujussuuvoq alapernaaqalunilu, taamaattumik misissuinerata inernerinik takusaqarnissara qilanaareqaara, Ole Ziemer, suliniutinut aqutsisoq aamma praktikertumut pikkorissumut akisussaasuusoq, oqarpoq.

Toqqagaq eqqortoq
Inuusuttup praktikertup qularinngilluinnarpaa Nukissiorfiit nukissiaqarnerit assigiinngitsut pillugit pisariaqartunik ilisimasassanik katersinissaminut tulluartunik periarfissikkaanni.
– Nukissiorfiit toqqarpakka assigiinngitsutigut nukissianik nioqqutissiortarmata, soorunalimi aamma uanga immikkut sammisara pissutigalugu. Kisianni aammattaaq nunani issittuni nukissiamik ataavartumik soqutiginnittorujussuugama. Taamaattumik Nukissiorfiit ilisimasanik aamma sammisamik misiliinissamut pitsaalluinnartuupput, Nina Heilmann oqarpoq.

Nina Heilmann ullumikkut inuusuttutut pikkorilluinnartutut aamma angusaqarusulluinnartutut periuseqarpoq, kisianni taamaattuaannarsimanngilaq. Soorlu allat inuusuttorpassuit assigalugit nalornissutigisarsimavaa ilinniagaq sorleq toqqassanerlugu. Meeqqat atuarfianni atuareernermi kingornatigut paarlaateqatigiilluni USA-mukarpoq kingornatigullu Nuummi GU-mi atuarluni.

Kingornatigut Ilimmarfimmi Oqaatsit, Atuakkerineq aamma Tusagassiorneq toqqarpaa. Toqqaanini tamanna kingusinnerusukkut peqqissimissutigisaa ukiullu marluk qaangiummata taamaatippaa.

Ilinniarnissamut ilitsersuut aqqutigalugu misiliineq ingerlappaa ilinniagassaq sorleq namminerminut tulluarnerunersoq pillugu, pinerillu tamatigut ingeniøritut imaluunniit issittumi teknologiimik ilinniarnermut misiliinera tikkuussisarpoq.
– Tassani paasivara; tassa taanna ilinniassavara! Kisianni nalunngilara pinngortitaq pillugu ilisimatusarneq naammattumik ilisimasaqarfiginagu, taanna qitiuvoq. Taamaammat matematik aamma fysik saniatigut ilinniarpakka, imaalerianngitsorlu maannakkut ilinniakkannik ingerlatsilerpunga, tassalu toqqaanera eqqortoq.

Nukissiorfiit aammattaaq ilinniartup inuusuttup toqqagaa pimoorussineranillu piginnaasaanillu ilorrisimaarinnipput. Tamarmik taamaapput:
– Suleqatikka pitsaasorujussuupput, ikiorusuttuaannarpaannga, uangalu qutsatigeqaara uanga ”namminivik suliniutima” sulissutiginissaanut periarfissinneqarnera. Malunnartorujussuuvoq Nukissiorfiit soqutigaat uanga soqutigilluakkannik ingeniørinut tunngasunik suliniuteqarnera.


Ilinniartitaaneq pillugu
Issittumi ingeniøritut ilinniartitaaneq ukiunik sisamanik sivisussuseqarpoq. Ukiumut marlunnik semestereqarpoq.

Semesterit siulliit pingasut Sisimiuni ARTEK-imi ingerlanneqartarput. Tassani Issittumi ingeniøritut suleriaatsit periutsillu qitiutinneqartarput, ilinniartut suliaqarfissami sulinermik misileraasarlutik. Semesterit pingajuata naalernerani immikkut sammisassaminnik toqqaasarput.

Semesterit sisamaat aamma tallimaat DTU-Campus-imi Ballerupimi aamma Lyngbymi ingerlanneqartarput. Tassani ilinniartut immikkut sammisassatut toqqakkaminnik pinngitsoornatik pikkorissarnerit ingerlattussaallugit.

Semesterit arferngat praktikernertut ingerlanneqartarpoq. Ingeniøritut siunnersortimi, suliffeqarfimmi imaluunniit entreprenørimi. Praktikerneq aallaavittut Kalaallit Nunaanni ingerlanneqassaaq, imaluunniit allani issittuni nunani.

Semesterit arfineq-aappaanni DTU-Campus-imi nammineq qinikkaminnik pikkorissarnernik ingerlatsisarput, imaluunniit nunami allami universitetimi, aammattaaq tassani ilinniartup nammineq sammisassatut toqqagaa aallaavigineqassalluni. Periarfissaqarpoq semesterit arferngat aamma arfineq-appaat paarlaannissaannut.

Semesterit arfineq-pingajuanni kingullerpaami diplomingeniøritut suliniut suliarineqssaaq (soraarummeerutissatut suliniut, aaqq.) tamatumunnga ilutigalugu immikkut saniatigut toqqakkanik pikkorissarnernik ingerlataqassalluni.