Nukissiorfiit anorisaatinik misileraavoq

Nukissiorfiit ukiamut Sisimiuni anorisaatit mikisut marluk nappassavai tamatumani siunertaavoq Nunatsinni anorimit nukissiornermik annertunerusumik ilisimasaqalernissaq aamma misilittagaqalernissaq.

Nukissiorfiit ilimagaat anorisaatit nunaqarfinni nukissiamik pilersuinermi mingutsitsinngitsutut tapertaallutik atorneqarsinnaassasut.

Taamaattumik nukissiorfiit nappaanerup kingornatigut ingerlaavartumik nalilersorniarpaat anorisaatit, Nunatsinni issittup silaannaani ilaatigut peqqarniissinnaasumi, qanoq ingerlanersut.

Anorisaatit mikisut marluk Sisimiuni KTI-p eqqaani siullermik napparneqassapput. Nunamiit 25 meterit missaannik portussuseqassapput aamma ajornanngitsumik napparneqarsinnaapput. Anorisaatit 25 kW-mik sakkortussuseqarput naatsorsuutigineqarporlu 80-140 MWh-imik anorisaat ataaseq ukiumut sarfaliorsinnaassasoq.

Anorisaatit taakku marluk tungaannut napparneqarnissaannut kingusinnerusukkullu suliarisarnissaannut aqquserniortoqassaaq. Taamatuttaaq anorisaatit aamma netstationip qaninnerpaap akornanni innaallagissamut kabelimik siaarsisoqassalluni.

Anorisaatit nukissiamik ataavartumik tunngaveqartumik pissarsiffiusinnaasunut allanut ilanngullutik Nunatsinni nukissiamik nioqqutissiornerup mingutsitsinnginnerusumut nuukkiartorneqarnissaanut tapertaassapput, kiisalu misileraaneq Nukissiorfiit siunissamut iliuusissatut pilersaarutaanut ilaavoq, tassa 2030-mi ataavartumik tunngaveqartumik nukissiornerup 100 procentinngornissaanik anguniagaqarneranut.

Suliniut tamakkerluni KTI-Sisimiunit ikiorteqarluni ingerlanneqarpoq, tassannga anorisaatinik pilersitsineq aamma ingerlatsineq atuarfiup ilinniartuinik ilinniartitsinermi atorneqarniarpoq. Taamatuttaaq DTU Artek teknikkimik ilisimasaqarnermut aamma sajuppilunnermik uuttortaanermut ikiuuppoq. Tamakku saniatigut Center for Arktisk Teknologimut suli misissuinernik ingerlatsinissaq aamma anorisaatinik ingerlatsinermut atatillugu uuttortaanissaq periarfissaavoq.