Ilinniartoq Kangaatsiami imermik pilersuinermik qulakkeerinnittoq

Anders Bossenip Nukissiorfinni praktikernissaminut atatillugu isumaqatigiissummik atsiornermini ilisimanngisaa tassaavoq maaniinnini iluatsilluarlugu naammassinissaa. Suliaqarnera tassaasoq Kangaatsiamut maanna aamma siunissami ukiorpassuarni iluaqutaasussaq

Naatsumik oqaatigalugu Anders Bossen Nukissiorfinni praktikernermini Kalaallit Nunaanni illoqarfiit minnersaanni Kangaatsiami VE-mik aaqqiilluni imermik pilersorneqarnerata atuutilersinnerani annertuumik suleqataavoq.


Suliarineruaa illoqarfiup imermik pilersorneqarnerata pitsaanerulersinnissaanut periarfissanik aamma aaqqiissutissanik misissuineq, Kangaatsiami ingerlatsineq taamani atuuttoq sulinermut nal. akunneri amerlasuut atorneqartarnerisigut ikummatissamillu annertuallaamik atuinermi akisuallaarmat.
– Praktikerninni ilitsersuisuma (Mads Albæk Sørensen, Imermik Pilersuinermut Ingerlatsinermik siunnersorti, aaqq.) ullormi siullermiilli ilinniartitarilerpaanga. Kangaatsiami ajornartorsiutaasoq nassuiarpaa, aamma illoqarfimmi generatorit dieselitortut pingasut taamaallaat imermik 5.000 m3-imik ukiumut pumpiisinnaasut erngup aqqutaata mikivallaarnera pissutigalugu aamma illoqarfimmi ukiumut 20.000 m3-imik ukiumut atuisoqartarmat.

Aamma pissutaasoq tassaavoq ukiut tamaasa pinngortitaq pissutigalugu pissusissamisoortumik imeqarfik imaaruttarmat, tatsip eqqaani nunataq anginngimmat. Taamaattumik arlaannik  iliuuseqartoqartariaqarpoq, Anders Bossen oqaluttuarpoq.

Ukioq manna februaarip ulluisa 18-ianni, Anders Bossenip Nukissiorfinni aallartinneraniit ullut marlussuinnaat qaangiuttullu, paasineqarpoq qanoq tamanna ajortigisoq.
– Ullut marlussuit pisoq eqqarsaatigereerlugu inernilerpara imatut, imeqarneq siullermik naliliinermit qanoq ajornerutigisoq. Takusinnaavara tatsimi erngup 6 %-iinnaa sinneruttoq, tamanna tassa kinguneqartussaalluni qaammatit ikittuinnaat ingerlaneranni illoqarfiup imissaarunnissaanik, taamaattumik iliuuseqarnissatsinnut piffissaqarpallaanngilagut.

Ajornartoornermi pilertortumik aaqqiissut
Pilertortumik aalajangiisoqartariaqarpoq, taamaattumillu ajornartoornermi aaqqiissutissanik assigiinngitsunik ingerlaannartumik misissuilerpugut. Maannamut illoqarfimmi imeq sipaarneqartarpoq, aalisakkanullu suliffissuup tulaassiffiginissaa inerteqqutaalerpoq imissaarunnissaq kinguarsarniarlugu.
– Aaqqiissutissat arlalippassuit eqqartorneqarput, tassunga ilanngullugu RO-mik atortoq, umiarsuit imermik containerinik ulikkaarlutik assartuisut, palitserpassuit puiaasanik imermik immerlugit aamma ilulissat qaarteriarlugit aassertarnissaat, Anders Bossen oqaluttuarpoq.

Kisianni sorianngitsut ajornartoornermi aaqqiissutissarsipput. Siullermilli Tysklandimit ikuallattoornermi slangit angisoorsuit, ikuallannermi atorneqartartut pumpit aamma umiarsuaq  pissarsiareqqaartariaqarpaat.

Ikuallannermi pumpit Aasiannit aamma Sisimiunit attartorneqarput, sioqqanillu milluaasartoq umiarsuaq ”Holmi” pumpestationitut atorneqarluni. Taamatut ajornartoornermi pilersuineq ingerlanneqalerpoq, taamaaliornikkut qeqertamit avinngarusimasumit Ippernanit, Kangaatsiamit 2 kilometerinik ungasissusilimmiittumit, imeq pissarsiarineqarsinnaalerluni.
– Taamatut suliaqarnerup saniatigut aammattaaq imermik pilersuinermut aaqqiissutissamik atuuttuarsinnaasumik aaqqiissutissarsisariaqarpugut. Ulapinnartorujussuuvoq, ”aaqqiissutissat arlalippassuit” isummerfigisassat saqqummiunneqartarlutik, aamma suliaqarneq timimut artornartuulluni atortut assartorneqartussaammata imeqarfimmut 8-mut 5,5 kilometerinik ungasitsigisumiittumut, taavalu ikkussorlugit, tamannalu pilertortumik pisussaalluni, Anders Bossen oqaluttuarpoq.

Aaqqiissutaasoq tamanna qanoq inerneqarnersoq pillugu Nukissiorfiup nittartagaani atuarsinnaavat.

Allaaserisami nassuiarneqarpoq suleqatigiit suliaat qanoq inerneqarnersoq, tassalu imermut  salinneqanngitsumut aqqut nutaaq aamma pumpeqarfik nutaaq imermut imerneqartussamut taseqarfiup eqqaani, tassanngaanniit pumpit aqunneqarlutik. Pumpeqarfimmut sarfamik pilersuineq solcellit qanittukkut ikkussanit ingerlanneqarpoq, taakkunani sarfaq batteriinut toqqorsiviunnut  toqqortorneqartarluni.

Ataavartumik nukissiaqarnermik aaqqiissutaasoq, tamanna Kangaatsiami siunissami imermik imerneqartussamik qulakkeerinnittuusoq.

Pisut nakkutigilluarlugit
Anders Bossenimut Kangaatsiami sulineq immikkut illuinnartumik misigisaqarfiuvoq.

Nerrivimmi suliffimmini nal. akunnerpassuit atorlugit suliaqarpoq, aamma nunami suliffiusumiittarluni suut tamaasa malinnaaffiginiarlugit misissortarniarlugillu. Kisianni ataaserluinnaq immikkorluinnaq misigisaqarfigaa praktikertup inuusuttup puigunngisaannagassaa.
– Tassa pinngortitarsuup naassaanngitsup pinnerluinnartup peqqarniissinnaasullu taavalu akerlianik assartuinerup aamma piffissaasut sivikitsut, tamakku tassaapput annertuumik unamminartuusimasut. Pineqartoq tassaaginnarpoq pisut nakkutigilluarlugit malinnaaffigeqqissaarnissaat, Anders Bossen tulluusimaarluni oqaluttuarpoq.

Danmarkimut Uterneq – immaqalu Kalaallit Nunaanut
Suliniut naammassineqarpoq, Anders Bossenillu praktikernera taamaatilluni. Aarhus Universitetimi Ingeniørhøjskolemi atuarnermini taamaallaat ukioq ataaseq amigaatigilerpaa.
– Nukissiorfiit qimappakka pitsaanerpaamik misigisaqarsimallunga, aamma ingeniøritut piginnaaneqarnera ajornartorsiutinillu aaqqiissutissarsisinnaanera tatigisaqarfigillualerlugit, oqaluttuarpoq. Iliuuseqarnerma inuppassuarnut iluaqutaanera ilisimallugu immikkut pitsaasumik suliaqarsimanermik misigititsivoq, Anders Bossen oqarpoq naggasiillunilu:
– Imaalluarsinnaavoq Nukissiorfinnut arlaanni uteqqittunga.

Anders Bossenip iliuuseqarneranut Nukissiorfiit qujassuteqarluarput, ilinniarnermilu immikkoortuata kingulliup ingerlannissaanut iluatsitsilluarnissaanik kissaallugu, aamma siunissami sulilernissaani.