Illoqarfinni tamani imeq imerneqartussaq isumannaatsoq

Nukissiorfiit anguniagaat illoqarfinni tamani erngup imerneqartussap isumanaatsuunerata qulakkeerneqarnissaa maannakkut pingaaruteqartumik angusaqarfiuvoq

Nunatsinni illoqarfinni tamani imeqarfiit tamarmik maannakkut periuseq  nutaaq atorlugu sulisalerput, tamanna taaguuteqarpoq Dokumenteret Drikkevandssikkerhed (ulluinnarni ”DDS”) – Uppernarsaasersuilluni Imermik Imerneqartussamik Isumannaatsuutitsineq. Periutsimik taassuminnga nutaamik atuutitsilerneq immikkoortumut pilersaarummi”Nukissiuuteqarnermut Imermillu pilersuinermik Immikkoortumut Pilersaarummi” novembarimi 2017-imeersumi anguniagaasut ilagaat. Allloriarneq tulliuttoq tassaavoq nunaqarfiit: suliaq aallartinneqareersoq.

Tamatumunnga ilutigitillugu erngup imerneqartussap isumannaatsuunissaat Peqqissutsimut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmit piumasaqaataavoq, tassa Nukissiorfiit imermik minguitsumik nioqquteqarnissaa. Tamakkua atuutsinnerat ilanngutsinniarlugu Nukissiorfinni sulisunut allannguutit arlaqarput eqqiluisaarnermut aamma sulianik ingerlatsinermut piumasaqaatinut tunngatillugu, tassa uagut imiutitta imerneqartussap ingerlaavartumik nalilersorneqartarneranut tunngatillugu. Piumasaqaatit nutaat sulisunut tamanut atuupput, tassa ulluinnarni imermik pilersuinermik suliaqartut akornanni.

Ukiuni kingullerni marlunni piumasaqaatit tamakkua atuutilernissaat anguniarlugu sulissuteqartoqarpoq sulinik pikkorissartitsinikkut, kiisalu Nukissiorfinni imeq pillugu immikkut isimallit sumiiffinnut angalasarnerisigut aammattaaq imeqarfinnut tamanut iliuusissatut pilersaarusiortoqarneratigut. Nukissiorfiit juunimi Nunatsinni illoqarfiit tamakkerneqarnerat nalunaarsinnaanngorpaat, tassa Qaanaaq kingullertut tikeraarneqarmat aamma pikkorissartitsisoqarluni.

DSS pillugu ingerlatsinermut siunnersorti, Kenneth Larsen, atuutitsilernissamut siuttuusimasoq oqarpoq:
– Imermik imerneqartussaq tassaavoq inuussutissatsinni pingaarnerpaaq aamma taamaattumik erngup imerneqartussap isumannaatsuutinneqarnissaaa Nukissiorfiit tulleriiaarineranni tamatigut pingaartinneqarpoq, tassani pineqarput atortussiat aamma atortut inuttut eqqiluisaarnissamut tunngassuteqartut. Taamaattumik sulisut ”Eqqiluisaarnermut-pikkorissarnermik” ingerlatsipput, ilaatigut tamatumunnga ilaallutik; qanoq iliorluta imermut tankini matorsuit ussiitsut pinngitsoorneqarsinnaappat, eqqortumik imermik misissugassamik qalusinissaq, eqqiluisaarneq pillugu paasissutissiineq, atortussianik tunillannartuiaaneq ilaalu ilanngullugit. Tamatuma atuisartutsinnut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qalatitsitseqqaaqqusisarnerup killilerneqarnera kingunerissavaa.
– Pikkorissartitsinerit aamma piumasaqaatit nutaat ajunngitsumik tiguneqarput aamma sineriak tamakkerlugu mianerinnittumik aamma paasinnittumik malinneqarput. Naak tamanna aammattaaq ulluinnarni periutsinik allannguinernik kinguneqaraluartoq, oqaluttuarpoq.

Kenneth Larsenip aammattaaq oqaluttuaraa eqqiluisaarneq pillugu mappersagaliortoqarsimasoq, illoqarfinni tamani atisat immikkut atorneqartussat piareersimatinneqarlutik eqqiluisaarnissamut piumasaqaatit atatiinnarneqarnissaat anguniarlugu iluuseqartoqarluni. Nangilluni oqaluttuarpoq:
– Sinerissami angalaarnitsinnut ilutigitillugu periarfissaqarluarsimavugut atortunut ajornakusoortunut tunngatillugu ikiunissatsinnut, soorlu UV-mik seqertaatit pitsaanerpaamik ingerlanissaat anguniarlugu.

Nunaqarfiit tullinnguupput
DDS-ip atuutsinneqarlernissaanut tullinnguuttut tassaapput nunaqarfiit tamarmik. Tamanna aallartinneqareerpoq tassa sulisut najukkami ilinniartinneqarsimasut maannakkut pisussaaffigaat, nunaqarfinni suleqatiminnut ingerlatitseqqinnissartik, DDS-imut tunngatillugu suliassamik ilisimasallit suleqatigalugit. Pilersaarutaavoq aammattaaq pikkorissartitsinerit taakkua nunaqarfinni sulisunut ingerlanneqarnissaat, tamatumunnga ilutigitillugu nunaqarfinni atortut sukumiisumik misissorneqassapput.
– Anguniagatta aammattaaq nunaqarfinni angunissaat qilanaaraarput, taamaaliornitsigullu Kalaalllit Nunaat tamakkerlugu erngup imerneqartussap isumannaatsuutinneqarnissaanut piumasaqaataasut angussavagut. Naatsorsuutigaarput DDS-imik atuutilersitsineq Kalaallit Nunaanni najugaqarfinni tamani naammassereersimassallutigu 2025-p naannginnerani.