Kangaatsiami imermik pilersuineq siunissamut qulakkeerneqarpoq

Kangaatsiami tatsip illoqarfimmut imeqarfiusup ernga ukiuni kingullerni annikilliartuaarsimavoq, nittaallat sialuillu imeqarfimmik immiisarnerat naammassimanngimmata. Ilungersunartoq tamanna ukioq manna aamma kinguneqarsimavoq marsimi imermik pilersuinerup ajornartoornermi pisarnertut appartinneqarneranik.

Taamaattumik taama unammillernartumik utikajaartuartumik nalaassisarneq pinaveersaarniarlugu Nukissiorfiit aaqqiissutissamik ujartuisimapput. Aaqqiissutissarlu avatangiisinik mianerinninnermik tunngaveqartoq illoqarfiup nalinginnaasumik imermik pilersorneqartualerneranik kinguneqassaaq.

Tassalu imermut salitassamut sullulimmik nutaamik ikkussisoqarpoq, tatsillu imeqarfiusup killingani milluaaffissamik illuaqqiortoqarluni, illoqarfimmiit kilometerinik 5,5-inik ungasitsigisumi. Tassanngaanniillu milluaasut tatsimiittut aqunneqarput.

Milluaasut imeq tatsimiit illoqarfimmit ungasissumiittumit milluagaat tatsimut qaninnerusumut, ukiuunerani sillimmataasartumut kuutsinneqartarpoq.
Sarfaq illuaqqamut milluaaffimmut atorneqartoq seqerngup nukinganeersuuvoq, tassa solcellinit qanittumi ikkussuunneqarsimasunit sarfamik milluaatinut aqutsinermullu atugassamik batteriinut katersisartunit.

Aaqqiineq imminut ingerlattoq
Suliaq taanna allatut oqaatigalugu imminut ingerlattussatut sanaajuvoq, ikumasarluni naammattumik sarfaqaraangat qamittarlunilu batteriit imaarukkiartorlutik aalajangersimasumut killikkaangata.

Taama aaqqiineq aasap qaammataasa atuunnerini atorneqartussatut naatsorsuussaavoq, imalu imartutigisussatut suliaalluni imeq ukioq ilivitsoq atorneqartartoq sinnerlugu tatsimut imeqarfimmut Kangaatsiap illoqarfianut qanittumiittumut immiussinnaallugu. Tassa imaappoq illoqarfik aalisakkanillu tunisassiorfik naammattumik imissaqalissallutik.
Kenneth Nyland, Nukissiorfiit teknikkimut pisortaat oqarpoq;
– Nukissiorfinni pilersuinerup isumannaatsup qaffasissuunissaa nunatsinnilu nukissamik ataavartumik atuinermut saakkiartuaarnissaq suliaraagut. Massakkutut aaqqiinitsigut Kangaatsiami innuttaasut inuussutissarsiornerlu isumannaatsumik aalaakkaasumillu imermik pilersorneqarsinnaalerput, aammalu tamatuma seqerngup nukinga atorlugu pinissaa qulakkeerneqarluni.

Imilersuiffik siunissami aasaanerinnaani ikumasassaaq, tamanna aaqqiinerummat teknikkikkut pitsaanerpaaq ingerlatsinermilu aningaasartuutit eqqarsaatigalugit akilersinnaanerpaaq.

Ukiuunerani illoqarfik tatsimit imeqarfimmit pingaarnermit pilersorneqartassaaq, sullulik imermik salitassamik milluaasoq nutaaq atorlugu immerneqartartumit. Imeq imeqarfimmi nakkartinneqarlunilu isumagineqaqqaassaaq, innuttaasunut atugassatut ingerlateqqinneqannginnermini.

PAASISSUTISSAT:
Kangaatsiaq illoqarfittut atuutilerpoq 1986-imi
540 missaannik innuttaqarpoq
Kangaatsiaq Qeqertarsuup pigisaani illoqarfinni kujallersaavoq.

Illoqarfimmi aalisakkanik tunisassiorfeqarpoq, meeqqanut atuarfeqarluni, peqqissaasoqarfeqarluni, utoqqaat illoqarluni, sunngiffimmi klubbeqarluni, timersortarfeqarluni, qatserutaasiveqarluni, Pilersuisoqarluni Polar Oil’eqarfeqarlunilu kiisalu kommunip allaffeqarluni.