Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq

Nukissiamik tamanut pilersuineq 2030-imi sapinngisamik annertunerpaartaa nukissiamik ataavartumik tunngaveqartumik pissarsiarineqarsinnaasumik tunngaveqassaaq. Immikkoortumut pilersaarut uani atuaruk.

Nukissiorfinnit innaallagissamik aamma kiassaanermik nioqqutissiornermut nukissiaq ataavartumik tunngaveqartoq annertuumik atorneqarpoq. Nukissiaq ataavartumik tunngaveqartoq imermik nukissiornermit aamma eqqakkanik ikuallaavinnit ikuallatanit kiak pisoq Nukissiorfiit 2018-imi innaallagissamik aamma kiassaanermik nioqquteqarnerata 70,5 procenterivaa.

Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiamik nioqqutissiornermi annikitsuinnarmik ilaasut tassaapput, innaallagiaq seqerngup qinngornerinik katersuisuneersoq (solceller) aamma anorisaatineersoq. Taamaattorli ataavartumik tunngaveqartumik nukissiornermut atortunik mikisunik pilersitsinissaq annertuumik soqutigineqarpoq – inunnik namminernit aamma Nukissiorfiit tungaanniit.

Ilusiliaq. Nukissiuuteqarnernut agguataarlugit innaallagissamik kiassarner-millu Nukissiorfiit pilersuinerat, 2022


Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq sunaava?

Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq imaluunniit nukissiaq mingutsitsinngitsoq tassaapput nukissiat assigiinngitsut killeqanngitsut pillugit taaguutit ataatsimoorussat. Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiap atorneqartup annertusiartortillugu, taava uuliamik eqqussukkamik pinngitsuuisinnaajunnaarsimaneq annikilliartussaaq.

Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiamut ilaapput:

Nukissiorfiit ukiut arlallit ingerlanerini ataavartumik tunngaveqartumik nukissiamik annertunerusumik atuinissaq qitiutippaa. Taamaattorli ukiuni kingulliunerusuni iliuuseqarneq annertusineqarpoq aamma qitiutitsineq atituninngorluni. Siusinnerusukkut imermik nukissiornerup atorneqarnerata annertusiartortinneqarnissaa pingaarnerutinneqarsimasoq, maannakkut nukissiamik pissarsiffiusinnaasut allat soorlu seqinermit aamma anorimit nukissiaq siunissami pilersuinissamut annertusiartortumik pilersaarusiornermut ilaatinneqarput.

Biomasse (orpikut il.il.) maani najukkani pissarsiarineqarsinnaanerat naammanngilaq taamaattumillu nukissiamik pilersuinermi atorneqarsinnaanatik. Eqqakkat ikuallanneqarnerannit kiak sinneruttoq ungasianit kiassaanermut atorneqartarpoq, tamanna ataavartumik nukissiamik atuinerulersitsilluni.

Malinnit aamma tinittarnermit ulittarnermillu nukissiorneq atorneqanngikkallarpoq, erngup sikoqarnerata ajornakusoortitsinera peqqutaalluni.