Imeq pillugu apeqqutit akissutaallu

Qanoq akulikitsigisumik imermik misiliinerit ingerlanneqartarpat?

Illoqarfinni qaammammut ataaseq-marloriarluni misiliutinik mikrobiologiskiusunik tigusisoqartarpoq, nunaqarfinnilu ukiumut ataasiarluni. Misiliinerit sumiiffimmi imermik qanoq annertugisumik tunisassiortoqarnera tunngaviusarpoq. Imeq tunisassiaq annertuneruppat, aamma misiliutinik tigusinerit akulikinnerussapput.

Stikledning suua?

Stikledningi tassaavoq erngup kuuffia, kuuffimmut pingaarnermut illumullu akunniliuttoq. Stikledningi illuutillip pigisarpaa, aserfallatsaalinissaalu akisussaaffigalugu. Kuuffiup pingaarnerup aserfallatsaalinissaa Nukissiorfiit akisussaaffigaat. Stikledningit ilaanni ima nutaanngilisimatigisarput, tippallutik qalipaataallu allanngorluni.

Sooruna imeq taama mamaatsigisoq?

Kalaallit Nunaanni imeq tassaavoq imeq nunap qaagut kuuttoq, taannalu Europami Danmarkimilu imermit, nunap iluata ernganit allaaneruvoq. Imeq nunap qaavatigut kuuttoq avatangiisinit eqqorneqarnerusarpoq, Nukissiorfiillu imeq taanna bakteeriaajaartarpaat UV-filterit klorilu atorlugit. Aamma erngup aqqutaat ungasinnerpaamiittut, kuuffiup aallartinneratuulli kuutsigineq ajorput, tamannalu erngup mamassusaanut qalipaataanullu sunneeqataasinnaavoq.

Erngup assallannera qanoq isumaqarpa?

Upernaakkut silaannaap kissassusaa nikikkaangat, tatsimi imeq assallattutut ittarpoq. Taamaaligaangat imermi mamassutsit allaanerusut takkussinnaasarput, erngup sukuluiarnerani peerneqarsinnaanngitsut. Upernaalli ingerlanerani tamanna qaangiuttarpoq.

Sooruna tatsit assersorneqaratillu nakkutigineqanngitsut?

Nukissiorfiit tatsip imeqarfiusut nakkutigisarpaat, kommunelli ataasiakkaat akisussaaffigaat tatsini angalaarnerni maleruaqqusat malinneqarnissaat. Ukiukkut killissarititaasut qaangerlugit maskinanik ingerlasoqassanngilaq, kemikalianik allanillu akoorisoqassanngilaq, qimmillu tatsit sikuaneeqqusaanatik. Pisut immikkut illuinnartut eqqarsaatigalguit Namminersorlutik oqartussat immikkut akuersisinnaasarput.

Erngup aqqutai qanoq akulikitsigisunik taarserneqartarpat?

Erngup aqqutai atorneqarneri sunillu sanaajuneri apeqqutaatillugit pisoqalisarput. Aqqutai støbejernimik sanaat, ullumikkut atorneqartartunit plastikkiusunit pisoqaliaarnerusarput. Erngup aqqutai ukiut 30-t missaanni piusinnaapput, pisariaqarfiitigulli taarsersorneqartarlutik. Nukissiorfiit erngup aqqutai støbejerniusut plastikkinik taarsersorpaat.

Qalatsitseqqaarnissamik siunnersuineq qanoq isumaqarpa?

Peqquteqartumik imermik qalatsitseqqaarnissamik siunnersuisoqartarpoq. Ilitsersuummi atuarneqarsinnaavoq sooq qalatsitseqqaaqqusisoqartarnersoq, uani. Maannakkorpiaq sumi qalatsitseqqaartariaqarneq misissoruk.

Qalatsitseqqaartariaqarneq qanoq isumaqarpa?

Qalatsitseqqaartariaqalernermi imeq mingutsinneqarsimasarpoq, imerlu atunnginnerani qalatseqqaarneqartariaqarluni. Taamaaliulernermi sianigisassat arlaliupput. Ilitsersuut uani takusinnaavat. Maannakkorpiaq sumi qalatsitseqqaartariaqarneq misissoruk.