Sulinermik misiliisut Kujataanut angalanertik pissarsiaqarfigilluarpaat

28. apriili 2026

2026

Nukissiorfiit Nioqqutissiornermut Supportimullu immikkoortortaanni ilinniarnerminnut atatillugu sulinermik misiliisut (praktikkertut) Johanne Bond aamma Hakun Poulsen, Danmarks Tekniske Universitet -imi (DTU) civilingeniørinngorniarlutik ilinniartut Qaqortumut Nanortalimmullu marsip ingerlanerani suliaqariartorlutik angalapput.

Ilinniartut Kujataaniinnerminni Qaqortumi Nanortalimmilu imeqarfinnik nakkutilliillutillu inatsisit malillugit ingerlatsinermik erngullu pitsaassusaanik nakkutilliipput illoqarfinnilu taakkunani marlunni imermik pilersuinermi unamminartut erngullu aqqutaanik assiliornermi killiffiit sammisimavaat.

Ulloq siulleq
Nuummi mittarfiliarpugut timmisartumik aallarnissatta tungaanut. Ingerlaarfissaraarput: Nuuk->Paamiut->Narsarsuaq >Qaqortoq. Qaqortumiittussaavugut pingasunngornermiit tallimanngornermut, piffissarli eqqoqqissaanngitsoorparput sila peqqutigalugu. Qaqortumi Nanortalimmilu imeqarfiit suliffigisussaavagut.

Ullut aappaanni
Maskinmontørinngorniarlu Inuk Tittussen sisamanngornermi Qaqortup imeqarfianiaappugut DDS-imik suliaqariartorluta. DDS - uppernarsaaneq imerlu imerneqartussaq pillugu sillimaniarneq, tamanna erngup imerneqartussap qanoq minguiarneqarnissaanik nunatsinnilu erngup minguissusia pillugu uppernarsaanermik imaqarpoq. Imeqarfimmi atortut tamaasa misissoreeratsigit ingerlatsinermi suleqataasup Allan Lyberthip Tasersuup ernganik pumpimik milluaavimmut (pumpehus) alakkaatippaatigut. Milluaat ajoquteqalersimammat iluarsiiniarluni sulinerup nalaani aaqqiisoqarallarsimavoq ikorfartuutaasumik. Imaallaammi Tasersuup sikua aqqarfigitsiarparput kingornalu qaqqamut majuarluta.  

Suliffiup biilianik Qaqortumi imeqarfiliaanneqarpugu

Imeqarfiup iluani imermik imerneqartussamik nakkartitsiverujussuaq qaqiffigineqarsinnaasoq.

Imermut imerneqartussamut minguiaatit pingasuupput, taakkua aamaruutissanik silaannaqanngitsumi kissartorujussuarmik ikuallatanik immerneqartarput. Aamaruutissaq taamatut suliareqqitaq atorlugu imeq minguiarlugu nakkartinneqareeraangami minguitsunngorlunilu qaammaarissunngortarpoq.

Imeqarfik immikkoortunut pingasunut agguagaavoq. Inini qorsorpaluttuni nalinginnaasumik skuut atisarisallu atorneqarsinnaapput. Sungaartumiinnermi atisat qaavisigut atallaat ipeqanngitsut atineqassapput, aappalaartumullu isertoq tamavimmi eqqiluilluinnassaaq, imeq imigassaq sunnerneqaqqunagu.

Imeqarfimmi ruujorit erngup aqqutaata ilai – ilisarnaataasigut takuneqarsinnaavoq imeq imeqarfiup iluani sumut ingerlasarnersoq. Ilisarnaasersorluarneqarsimavoq.

Aamaruutissat imermik minguiaanermi 
atorneqartussat poorsuarniipput. Taakku 
atorneqalersillugit tankersuarnut imermik saliivinnut kuineqartarput.

Aamaruutissat imermik saliinermi atorneqartartut.

Tankersuit matuisa ataanni imeq siullermik nakkartinneqartarpoq. Kemikaliamik mingunnik katersuutsitsisartumik akuneqartarpoq taamaalilluni nakkartikkuminarnerussagami.

Ullut pingajuanni 
Ingerlatsinermi aqutsisup Kjell Bergmannip imeqarfimmut takornariartippaatigut, suullu tamaasa pillugit itinerusumik nassuiaalluta. Tamatuma kingorna illoqarfimmi imermik pilersuinermi pumpeqarfiit assigiinngitsut alakkarpagut.

Qaqortumi imeqarfiup quersua sulinermi atugassanik atortorpassualik.

Qaqortumi imermut minguitsumut imiisivik 
qatsissumut inissitaq.

Qaqortumi illut imermik pumperiviit ilaat, imermik 
minguitsumik Qaqortup illoqarfiani isorlerniittunut 
qatsinnerusuniittunullu imermik pilersuisut.

Imermik pumperissutit taama isikkoqarput. 
Qaqortumi imermut pumperissuteqarnissaq  pisariaqarpoq illoqarfik qattunersarpassuaqarmat.

Ullut sisamaanni
Tasersuarmeereerluta qaqqaq aamma majuarumatsapparput.

Isikkivik pinnersoq qaqqamut qaqiartornitsinni, seqinernup tarrilersup Qaqortup imeqarfia Tasersuaq kusanartoq qinngorsimagaa.

Qaqqaq tasersuup timaaniittoq sivingalaartorsuaq majuarparput, Hakun siulersortigalugu.

Ullut arfernanni 
Nanortalimmut ataasinngornermi unnukkut aallanngittooriaratta suliagut nangikkiartuinnarpagut kingornalu ilaqutariit unnuisarfiutaannut Siniffik Inn-imut aallarnissatta tungaanut inissikkallarpugut.

Ullut arfineq aappaanni
Nanortalimmut aallarpugut qulimiguulimmut ilaalluta – tikikkattalu suleqatigiit aqutsisuata ingerlatsinermullu akisussaasup Erling Lorentsenip hotelissatsinnukaappaatigut, kingornalu illoqarfimmi takornariartilluta.