24. februaarip 2023

ARENA 2022-mi immikkorluinnaq ittumik kalaallit peqataanerat

Nukissiorfiit Kalaallit Nunaannit kisiartaallutik ARENA-p (Arctic Remote Energy Networks Academy, aaqq.) ingerlataani pissanganartumi peqataatitaqarput. Ingertataa tamanna Issittumi nukissiamik piujuaannartumik ineriartortitsilluni suliaqarnermi ilisimasanillu ingerlatitseqqiisarnermik siunertaqarpoq.

Niels Erik Hagelqvist, teknikimut immikkut siunnersortaasoq, (qinnuteqaateqartunit 200-nit. aaqq.) nunat assigiinngitsut 17-it peqataatitaqartut ilagaat, University of Alaska-mit, Fairbanks-imit aamma Alaska Center for Energy and Power-imit sukumiisumik toqqaasoqareerluni ARENA-p ingerlataani peqataasussatut toqqarneqarpoq. Ingerlataq tamanna inunnut issittumi inuiaqatigiinni avinngarusimasuni najugaqartunut suliffeqartunullu immikkut tulluarsagaavoq.

Ingerlanneqartumi ilaatigut ilaatinneqarpoq issittumi najukkani inuiaqatigiinnut tikeraarneq aamma peqataasut akornanni ilisimasanik paarlaasseqatigiinneq. Tamatuma saniatigut ilisarititsinerit, laboratoriami aamma sannavimmi takutitsinerit aamma networking (paasissutissanik aamma milittakkanik paarlaateqatigiinneq, nuts.) , tassani suliatigut isumassarsiat misilittakkatigut ilikkakkat, saqqummiinerit, oqalugiarnerit, siunnersuisut kiisalu suliniutinik ineriartortitsisartut misilittakkatigut ilikkakkat avannaarsuani issittumi isumassarsiorfigineqarlutik.  

- Nuannaarutigisorujussuuara tamatumunnga ingerlatamut toqqarneqarsimagama. Peqataasutut ilisimasanik ilikkakkanillu nutaanik pissarsivunga, sakkussannillu nutaanik aamma suliatigut tunngasunik ilisimasaqartunik suli amerlanerusunik attaveqaateqalerlunga. Tamakku tamarmik pingaaruteqarput  nukissiamik piujuaannartumik ineriartortitsinermik suliaqartuulluni, Niels Erik Hagelqvist oqarpoq.

Issittumi mingutsitsinngitsumut ikaarsaariartorneq qitiutillugu
Peqataasut 17-it pingasoriarlutik katersuutereersimapput Alaskami, Canadami aamma Islandimi  nukissiorfiit takuniarsimavaat. Nukissiorfinnut takuniaaneranni piujuaannartumik nukissiaq aamma nukissiorfiit hybridit, nalinginnaasunik nukissianik ilaqartut qitiutinneqarput.

- Issittumi nukissiorfiliorfiit taakku, unamminartunik aamma Issittumi nukissiornissamut atortutigut periarfissanik saqqummiussiffigineqarfitsinni, Issittumi suliaq tamanna pillugu imminnut paaseqatigiinnerunissamik kinguneqartitsipput, Niels Erik Hagelqvist oqaluttuarpoq.

- Ilisimasaq tamanna ilinniartitsinerni, oqalugiarnerni, saqqummiussinerni kiisalu Issittumi nukissiorfinnut takuniaanitsinni, minnerunngitsumillu siunnersuisartutsinnit aamma suleqatitsinnit isumasioqatigiinneq iluaqutigalugu aamma pissarsiarisimavarput. Tamakku tamaasa kattullugit piujuaannartitsinikkut nukissiaq pillugu nunanit suminngaanneersuuneq apeqqutaatinnagu suliniutit pillugit suleqatigiinnerulernissamut aqqutissiuisuupput, oqaluttuarpoq.

Maanna suliassaqalerpoq Niels Eriup qilanaarisaanik: Kisianni qularnanngilaq ARENA-mik ingerlataqarneq nutaanik suliassanik arlalinnik pilersitsisuusoq.

- Innaallagissamik aamma kiassaanermik nioqqutissiornitta pilersaarusiornissaa allanngortissinnaavarput najukkani nukissiamik piujuaannartumik pilersuinerit maannakkut atuutereersut hybridsystemit dieselimik aallaaveqartut nukissiamik pilersuinerit akuliutsinnerisigut. Aammattaaq siunissami innaallagissamik aamma kiassaanermik nioqqutissiornitta pilersaarusiortarneranut periuseqarnerput qimerloortariaqarparput, qanoq illut isikkoqarnissaat aamma assartuinermi  nukissiaq sorleq atussanerlutigu, Niels Erik oqarluttuarpoq.

ARENA 2022-mi peqataanermi pitsaaqutaasut
Misilittakkat aamma ilisimasat ARENA-mik ingerlataqarnermi peqataanermi pissarsiarineqartut maanna iluaqutaareerput Nukissiorfiillu suliniutaasa ilaanni takussaalereerlutik:

Ilaatigut taaneqarsinnaapput:

- Sisimiuni innaallagissap illoqarfiup tungaanut aqqutaanut napparussuit qerisoornaveersaasernerinut  
- Anorisaatit toqqaviisa issittumi pissutsinut tulluarsarneqarnissaat
- Nukissiamik piujuaannartumik (VE) nioqqutissiornermit kisitsisitigut paasissutissat suliarineqartarnerat
- Dieselitortuni innaallagissap aqqutaanni pioreersuni nukissiami piujuaannartumi (VE-p) annertuumi sarfap sakkortussusiata aamma frekvensiata qanoq pineqartarnissaat
- Tankip uuttortarneranut aamma ikummatissap passunneqartarneranut ilisimasaqartut sulisut aamma najukkani tamakkuninnga suliaqartartut akornanni attaveqaatit
- AMG-mi (Alaska Microgrid Group) kalaallit peqataanerat
- Misilittakkanik ingerlatitseqqittarneq absorptionskølere (kiassaanerup nillusaatai) pillugit, kiisalu teknikit kiassaanermik pilersitseqqittarnermut tunngasut Alaskamut siunnersuineq.

Kalaallit Nunaannut Canadami ARENA-mut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aqutsisup Sarah Cox-ip Kalaallit Nunaannut angalanissaa pilersaarusiorneqarpoq. Sarah Cox tikeraarnermini Kalaallit Nunaata-Nunavut ARENA-mik 2024-mi ingerlatsinissaannut aallarniuteqartitsinissaa misilinneqassaaq.

ARENA pillugu paasissutissat iluaqutaasut

Ingerlatamut anguniakkat:

- Nunani tamalaani nukissiamik immikkut ilisimasalinnik suleqatigiittunik pilersitsiartuaarnissaq ilisimasanik ingerlatitseqqittarnermi isummat tunngaviusut, siunnersuisarnermik aaqqiissuteqarneq, attaveqaqatigiittarneq, ilikkakkat aamma piginnaanerulersitsiartuaarneq iluaqutigalugit.

- Peqataasut pisariaqartumik ilisimasassaqalernissaat, ilikkagaqarnissaat aamma suleqatigiinnissamut attaveqaqateqalernissaat najukkaminni imaluunniit nunap immikkoortuani nukissiamik piujuaannartumik ineriartortitsinissaminnut.

- Najukkami inuiaqatigiit nukissiamut akisussaaffeqarnissaasa pitsanngortinnissaa.

- Issittumi nukissiamik ineriartortitsinermi atajuaannartitsinerup qulakkeernissaa.
- Aningaasatigut imminut akilersinnaassuseqarnerata anguniarnissaa, nukissiamik pilersuinerup qulakkeernissaa, avatangiisit aamma Issittumi innuttaasut peqqissutsimikkut ajornartorsiuteqarnerisa akornanni oqimaaqatigiittoqarnissaa.

Peqataanissamut paasissutissat:
ARENA-mik ingerlatami peqataasut ataatsimiititaliami, ARENA 2022-mi aqutsisunit toqqarneqarsimasunit, isumaqatigiissut naapertorlugu toqqarneqartarput. Qinnuteqaateqartut tamarmik toqqarneqarnissaminnut unammisinneqartarput, toqqaanerlu qinnuteqartut sukumiisumik nalilersorneqarnerisigut pisarpoq kiisalu qinnuteqartut ataasiakkaarlugit apersorneqarnerat tunngavigalugu (tamanna pisarpoq Skype-video imaluunniit atortoq assingusoq atorlugu). Tamatuma saniatigut ARENA 2022-mi ingerlatami peqataasussat toqqarneqarnissaannut piumasaqaatit:

- Issittuni naalagaaffinni arfineq-pingasuusuni innuttaasuuneq imaluunniit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni naalagaaffinni malinnaasutut inissisimasuni aamma/imaluunniit Issittumi Siunnersuisooqatigiinni aalajangersimasumik peqataasuuneq.

- Nukissiornermi suliniutini, issittumut tunngassuteqartunik siumut ilisimasaqareersuuneq
- Nukissiornermik suliniummik piviusunngortitsinermi peqataaneq, najukkami, kommunimi, illoqarfimmi imaluunniit nunaqarfimmi inuiaqatigiinnut tulluartumi, peqataasup ingerlatap ingerlanerani peqataasunut allanut ilisimatitsissutigisaani.
- Tuluttut attaveqaqatigiinnissamut pitsaasumik piginnaaneqarneq, allassinnaanikkut aammalu oqalunnermi.

- Ingerlatami tamani peqataanissamut pisussaassuseqarneq aamma ingerlatami piareersarnissamut aamma ingerlatsinissamut naatsorsuutigineqartunik tamanik eqquutsitsineq.

- Peqataasup sulisitsisuanit tapersersorneqarnikkut piffissamik pisariaqartitamik piffissaqartitaaneq ingerlatami aaqqissuussanut tamanut peqataanissamut.

Ingerlataq pillugu paasisaqarnerusinnaavutit uani: https://arena.alaska.edu/

Aprilimi uani quppernermi TV-kkut aallakaatitassiaq saqqummersinneqassaaq, tassani ARENA-mik ingerlatami peqataasut ilisaritinneqassapput.

Island

Canada