Ciciliemut ukioq siulleq Nukissiorfinni pisortaanertut inissisimalluni

Ukioq ataaseq ingerlareerpoq Nukissiorfiit siullerpaamik arnamik pisortaanertaarmata, Cicilie Senderovitz. Nukissiorfiit uani ullut 365-it siulliit suliffigisimasai pillugit ilisaritippaat

Nukissiorfinni sulisut akornanni pissangasoqarpoq Cicilie Nukissiorfinni pisortaanerup issiavianut, ukioq ataaseq qaangiuttoq, ingimmat. Tamanna pivoq piffissami tassani inissisimaffimmi taarseraattoqarsimanerata nalaani, soorunami tamanna pissutigalugu suliffeqarfimmi toqqissisimanngitsoqarpoq.
Ciciliep ilaatigut suliassaraa aalaakkaanermik pilersitsinissaq aamma sulisut aqutsisunut tatiginninnerisa pitsanngorsarnissaat, kiisalu pilersaaruteqareerluni sulilerpoq:
- Siullermik qitiutitara Nukissiorfiit naleqartitaanut sammivoq. Uannut pingaaruteqarpoq suliffeqarfiup ataatsimoortutut pilersinnissaa. Uannut assut pingaaruteqarpoq kikkut tamarmik assigiimmik pineqarnissaat aamma sulisut sapinngisamik annertunerpaamik peqataatinneqarnissaat.

Oqaaseq eqqortinneqarpoq. Pilertortumik ataatsimoortumik isiginnilerpoq siullermik qullersaqarfimmi torsuusakkut ingerlaartarpoq nunap immikkoortui tikeraarpai, avannaani, kujataani, kangiani aamma kitaani suleqatitaani kiinarsiniarlugit tamatumunnga ilutigitillugu, suliffeqarfimmut pisortaaqatigiit suliaat pillugit ingerlaavartumik suliffeqarfimmi sulisunut ilisimatitsisarluni.
- Toqqissisimasorujussuuvoq aamma oqaloqatissaalluni. Ciciliep ingerlaavartumik malinnaatippaatigut tallimanngornikkut allagaqartarnermigut, tamatuma misiginartippaa pisortaaqatigiinnut qaninnerusutut ittoq. Aammattaaq uanga nuannarivara mailikkut saaffigalugu pilertortumik akissuteqartarnera, Henning Lange, Qasigiannguani ingerlatsinermut akisussaasuusoq.

Ciciliep aamma pisortaaqatigiit sinnerisa iliuusissatut pilersaarut nutaaq suliaralugu aallartipput, tassani qitiutinneqarluni suliffeqarfiup suliami tassani peqataatinneqarnissaa, tassa iliuusissatut pilersaarut imaassammat sulisut aamma aqutsisut nammineq peqataaffigalugu takusinnaasaat, kiisalu tamatumunnga ilutigitillugu sivisuumik atasinnaassalluni. Ukiamut siunissamut iliuusissaq nutaaq “Nukissiorfiit patajaatsoq” saqqummiunneqassaaq iliuusissatut pilersaarummi aqqutissat sisamat pingaarnerit tassaallutik: Pilersuinermik qulakkeerinninneq, Pitsaasumik Pilersuineq, Mingutsitsinngitsumut Ikaarsaariartorneq aamma Suliffeqarfimmi kulturi/Piginnaasat.
- Uanga tamatigut misigaara annertusiartortumik sulisut pitsaasut suliassaminnut piginnittutut ittut. Ilaannikkut isumaqatigiittanngilagut, kisianni ataqeqatigiilluta oqaloqatigiittarpugut tamannalu tassani suliaqarnermi pingaaruteqarpoq. Aqutsisut tungaannit kisianni aammattaaq sulisut tungaannit, neriuppunga isigineqarlutik aamma tusarnaarneqarlutik misigisimasut, Cicilie oqarpoq.
-Teamlederit qullersaqarfimmi katersuutereernerisa kingornatigut Nanortalimmut uteriartorlunga ingerlallunga, tusaalerpara arlaata atera taallugu suaartaraanga. Tunummut qiviarlunga takuleriallariga Cicilie matukkut nuilluni inuulluaqqusilluni aalaterisoq. Siornatigut misiginngisaannarpara Nukissiorfinni pisortaaneq taamaaliortoq takullugu, Erling Lorentzen, Nanortalimmi ingerlatsinermut akisussaasuulluni teamlederi, qungujulluni oqarluttuarpoq.

Ullutsinni Nukissiorfiit pisortaanerata ilumoorsaanngitsumik pissuseqarnera suliffeqarfimmi namminermi arajutsisassaanngilaq. Imaappoq ullaaralaaq suliartortarluni aamma qaqutiguunngilaq sikkilini unermillugit takkuttarnera aamma kiagulluni. Issiavimminullu ingitsinnani ippassaammat qaqqami qaamigut qullilerluni pisuttuarsimanini, ukiuunerani nalunnguarsimanini aamma timini atorlugu allanik sammisaqarsimanini oqaluttuareqqaartarpaa.
Cicilie sapinngisamik Nukissiorfinni ataatsimoornermik aaqqissuussinerni peqataasarpoq aamma pingaartippaa kikkut tamarmik peqataatinneqarnissaat. Kingullermi kantiinami ullo’qeqqasiornerup nalaani takuarput akiligassiissuseriffimmi suleqaterput iligalugu nerrivimmi arsartartorlutik holdit siuttuusut pisiniartartoqatigiinneersut ajugaaffigigaat. Qinngasaarisinnaaneq imaaginnaavippoq! 

Suliffeqarfimmi namminermi suleriaatsit aammattaaq Ciciliep soqutigisaasa ilaagaat. Isumaqarpoq pingaaruteqartoq ingerlaatsit ilisimasaqarfigissallugit aamma suliffimmut ornigulluni peqataasarpoq suliat suunerat paaserusullugu. Soorlu ungasinngitsukkut Nuummi innaallagissiorfimmi suleqaterput ilagalugu kiassaateqarfimmut takusaaqataavoq.
- Cicilie alapernaappoq, ilinniartikkuminarluni aamma atortutsinni Serticami immersuineq ilinniarpaa. Ullut arlaanni suliassaaleqissagaluarpat, uanga inassutigilluarsinnaavara maanga qinnuteqaateqarnissaa, inuusuttoq Frank Jensen illarluni oqarpoq, taanna Nuummi EGT-mi kiassaateqarfimmi assistentiuvoq, oqaluttuaraalu Nukissiorfinni Pisortaaneq ullaap tungaata ingerlanerani nuannersumik suleqatigisimagini.

Avataani suleqateqarneq
Cicilie piginnittutut inissippoq pingaakujunniarnani, qimmiata Kuluup tamanna isumagissaqqaarpaa. Tassami taanna qullersaqarfimmi angerlarsimaffeqartutut ippoq aamma nammineq pisortap allaffianut aqqutissani nalunngilaa (taakunnannaraangallu saniani allaffinniittut tamussiussassaanik peqartuaannarput qujanarniarlunilu aqassussinerit imaaginnavittarput).
Kisianni piginnittutut misigineq allamik ilaqartariaqarpoq. Tassami Cicilie aammattaaq suleqatit avataaneersut pingaaruteqartut akuuffigai, taakkua pilersuinermik suliffeqarfimmut pingaaruteqarput.
Minnerunngitsumik Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiuutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaanermik Natuk Lund Olsenimit suleqateqarneq, tassunga ingerlaavartumik suut tamaasa pillugit ilisimatitsisoqartarpoq. Taakkua inuit pingaaruteqartut assigiissutigaat atorfimminni marluullutik nutaajunertik.
- Naalakkersuisoqarfimmi Nukissiorfiit pitsaasumik aamma qanimut suleqatigivagut. Uanga tamanna naalakkersuisoqarfimmi pisortaanertut qitiutippara, ataatsimoorluta Nukissiorfinnit ineriartortitsinissarput. Nukissiorfiit Kalaallit Nunaat tamakkerlugu pingaaruteqarluinnartumik pilersuisuuvoq qaammaqqutinik, kiaasaanermik aamma imermik, kiisalu tamanna akisussaaffik annertuvoq, tamatuminnga Cicilie ilissi tamassi Nukissiorfinniittusi suleqatigalusi kivitsivoq, Natuk Lund Olsen oqaluttuarpoq, aammattaaq ilannguppaa nammineq inuttut misigisimasani:
- Uanga inuttut assut nuannarivara pitsaasumik suleqatigiinnerput, aamma ataatsimiittarnivut tamatigut qilanaarisarpakka. Qularnanngilaq siullerpaamik naapeqqaarnermut puigornavianngikkiga tassa 2022-mi oktobarimi. Cicilie Nukissiorfiit pisortartaatut nutaajungajappoq, uangalu naalakkersuisoqarfimmi pisortaanertut sapaatit akunnerat siulleq sulivunga – taamaammat nukissiuuteqarnermut tunngasut imaluunniit Nukissiorfiit ilisimasaqarfiginngingajappakka. Paasisaqarpallaanngilanga suna oqaluuserineqarnersoq pillugu, kisianni tamatuma kingornatigut Ciciliep naammagittarluni aamma inussiarnerluni nukissiuuteqarnerup silarsuanut pissanganartumut isertippaanga. Nutaaliorluni aqutsisutut pissusiata ilaatigut kinguneraa uanga Nukissiorfinni praktikernera, sanaartukkat takuakka aamma Nuummi Nukissiorfinniittut amerlanerit ilassillugit. Siunissami suli suleqatigeeqqinnissarput qilanaarivara, naggasiivoq.

Cicilie aammattaaq VL-gruppimut peqataalerpoq Nuummi aqutsisut suleqatigiiffiat. Isumaqarpoq pingaaruteqartoq attaveqatigiiffinnut taamaattunut peqataanissaq aamma isumasioqatigiinnernut kiisalu angerlariartornermi ataatsimiinnernut peqataasarpoq, tamakkua suleqatigiinnermut aamma ineriartornermut iluaqutaapput. Nukissiorfinnut taamatuttaaq inuiaqatigiinnut. 

Kingullermik Tasiilamiippoq Kommuneqarfik Sermersuup aaqqissuussaanik attaveqaasersuutit pillugit  isumasioqatigiinnermut. Tassani peqataapput najukkami sulisitsisut, attaveqaasersuutit pillugit naalakkersuisoqarfik, RAL, Mittarfeqarfiit, Tusass, Air Greenland aamma Air Iceland. Sinerissamut angalagaangami tamatigut periarfissaq iluatsittarpaat suleqatit alakkarnissaannut.
- Tasiilami suleqatigut periarfissaqarput atortutsinnik takornariartitsinissaminnut aamma tamatumunnga ilutigitillugu suliaminnik oqaluttuarput. Kikkut uannit ilisarisimannittut nalunngilaat uanga tulluusimaarutigigiga Nukissiorfinnit suleqatit pikkorissut akornanni peqataanissara, Cicilie oqarpoq.

Tasiilami isumasioqatigiinnissaq sioqqullugu Kommuneqarfik Sermersuumi Borgmesteri Nukissiorfinnut pulaarpoq, tassani oqaloqatigiissutigineqarput sammisat pingaaruteqartut, illoqarfiup ineriartornera, sanaartorfigiuminarsaaneq aamma ilikkagaqarnissaq.
- Ataatsimiinnerit taamaattut inernerisarpaat tamatsinnut isumassarsiaqarneq aamma taakkua kingunerisaat, uanga isumaqarpunga inuiaqatigiinnut tamarmiusunut pingaaruteqarput, Cicilie oqarpoq.

Imermit nukissiorneq aamma siulersuisut nutaat
Politikikkut aalajangerneq Nuummi nukissiorfiup allineqarnissaanut aamma Aasiaat Qasigiannguillu eqqaannit nutaamik imermit nukissiorfiliornissaq akuersissutigineqarput Ciciliep sulilernissaata ukiuata siuliani, kisianni naqqanit aallartinneq aallartippoq aquttunngormat. Suliaq oqimaatsoq tassunga ilaallutik aningaasalersuinissamut ilutsit qanoq suliarinninnissamut tunngasut Nuna Greenimut tunniussinissap tungaanut, taakkua isumagissavaat Nuummi imermit nukissiorfiup allineqarnissaanik sanaartorneq aamma Aasiaat Qasigiannguillu eqqaanni imermit nukissiorfiliornissaq.
- Taamatut piareersaanermi misigissutsit amerlaqaat tassamiuna Nukissiorfiit aallaqqaataaniilli aquttuusoq, kisianni  uanga misigisimavunga ajunngitsumik inississimalluta. Tassami tamatumani pineqarpoq Kalaallit Nunaata mingutsitsinngitsumik nukissiamik pilersorneqarnissaata pitsanngorsarnissaa. Soorunami ataatsimiinnerpassuit ingerlanneqarput sulisut attuumassuteqartut, naalakkersuisoqarfiup, politikerit maanngaanneersut aamma Danmarkimeersut peqatigalugu, Cicilie oqaluttuarpoq. – Uagununa Nukissiorfinni sammisamut tunngatillugu piginnaasat aamma ilisimasat pigigivut, kiisalu soorunami tamanna ingerlateqqissavarput taamatuttaarlu aammattaaq uagut imermit nukissiorfinnik ingerlatsisuussaagut.

Nukissiorfiimmi ukiorpassuarni misilittagaqarpoq imermit nukissiorfinnik pilersitsinermik aamma ingerlatsinermik. Maannakkut Kalaallit Nunaanni tallimanik imermit nukissiorfeqarpoq. Siorna Paakitsumi (Ilulissat) imermit nukissiorfik qulinngortorsiorpoq, kiisalu Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni (Nuuk) imermit nukissiorfik ukioq manna ukiuni 30-ni pioreersimassaaq.

Nukissiorfiit suli allanik nutaaqassaaq. Politikikkut aalajangerneqarpoq Nukissiorfiit siulersuisoqalernissaat, aamma tamanna Cicilie pillugu suliffeqarfimmut tamarmiusumut aamma sulisunik piareersaavoq.
- Maannakkut aallarnisarpugut aamma piareersarluta aallartippugut siulersuisunngortussanik piareersaanissamut aamma suleqatiginninnissamut. Killiffik tassaavoq sulisut ingerlaavartumik suliamut tamatumunnga peqataatinnissaat aamma pipallagaanngitsumik suliffeqarfik piareersarneqassaaq pissutsinut nutaanut siulersuisoqalernissamut. Tamannami piumasaqaatinik nutaanik nassataqarpoq aamma periarfissanik nutaanik, Cicilie oqaluttuarpoq.

Nukissiorfiit imaaginnanngillat innaallagiaq aamma imeq
Ukiumi tassani ingerlareertumi aammattaaq Nukissiorfiit pilersuinermut akisussaaffik Mittarfeqarfinnit tiguaa, mittarfinni Qaarsuni, Narsarsuarmi aamma Kangerlussuarmi. Amerlasuut eqqarsaatigisanngilaat kisianni takussaanngitsumik sulianik ingerlatsisoqarpoq allanik pissanganartunik, inuiaqatigiinnut iluaqutaasunik aamma Nukissiorfiit peqataaffigisaannik.
Soorlu assersuutigalugu taaneqarsinnaavoq CSR Greenlandimi ukiut tamaasa aaqqissuunneqartartumi Saligaatsumi peqataaneq, Tusass Stafetløb aamma Unummi Kulturisiorfimmi.
- Uanga inuttut nuannarisaraara aaqqissuussinernut taamaattunut peqataasarneq aamma suleqatikka, suleqatigisartakkavut aamma sullittakkavut qanimut qanillillugit, Cicilie oqaluttuarpoq. Unnummi Kulturisiorfimmi takkuttut tamaasa nammineerluni tikilluaqqusarpai, tassami tamanna ukiuni marlussunni uninngasimavoq Corona pissutaalluni.  

Kisianni aammattaaq saqqumilaanngitsumik nuannaraa suliffeqarfiup sulissutigiuarmagu Nukissiorfiit qulakkeerneqarnissaat aamma inuusuttut siunissaat.
Tassami ingerlaavartumik lærlingiuffissat neqeroorutigineqarput suliani assigiinngitsorpassuarni. Ilaatigut ilinniartitaanerit allaffissornermi aammattaaq Nukissiorfiit atortunik ingerlatsinermi.
- Assut nuannarivara Sisimiuni maani nunatsinni maskinmesteritut ilinniagaqarsinnaanermut periarfissaq ammaanneqarmat. Tamatuma kingunerisaanik inuusuttut pikkorissut Kalaallit Nunaanni ilinniarteqqissinnaagatsigit allamut soorlu Danmarkimut aallartariaqarnatik. Uanga aammattaaq sulisutta malinnaaffiginerat nuannaraara, taakkua ilungersorlutik ulluinnarni sulisarput allat ilinniarnissamut periarfissaat qulakkeerniarlugit aamma ulloq suliffigisarik naleqqussartarlugu lærlinginut aamma ilinniartunut, Cicilie oqarpoq.  - Maannakkut misissorlugu ingerlapparput periarfissaq kinguaariit inuusunnersaat meeqqat atuarfianni sunniuteqarfigisinnaanerannut. Suliffeqarfik ammarusupparput takutinniarlugu suliffeqarfiup qanoq pissanganartiginera aamma immaqa soqutiginninnermik inuusuttunut pilersitsisinnaalluta taamaalillutik teknikimut tunngasumik ilinniagaqarnissamut soqutiginnilersillugit. Ataavartumik nukissiamut tunngasumik suliaqarneq aammattaaq immikkoorluinnarpoq, tassani ineriartortitsinissamut ilimanaatillit takorlooraanni.
 - Amerlasuunik sulisoqarpugut pikkorissunik assut piumassuseqartunik mingutsitsinngitsumik ineriartornermut qitiutitsilluinnartunik. Misissuinitta aamma misileraanitta ingerlanerannut peqataapput, anorisaatinik mikisunik ikkussuinermit, seqerngup qinnguaanik katersuisartunut aamma toqqorsivinnik batteriinik ikkussuinermut. Aallussilluarneq assut tuniluuffiginarpoq, oqarpoq nangillunilu,

- Kissaatigisinnaagaluarpara pissanganartutut titartaganngorsinnaanissaa ataavartumik nukissiamik suliaqarnerup pissanganartuunera aamma tunniussaqarnera. Tamaana silarsuaq tupinnarluinnarpoq isumaqarluinnarpungalu inuusuttut tamanna peqataaffigisariaqaraat.

Sanaartornermik suliaqarneq aammattaaq Nukissiorfiit atuunnerannut annertuumik ilaavoq. Tamakku tassaapput atortunik pisoqqanik iluarsaassineq aamma atortunik nutaanik suliaqarneq. Sanaartukkat (soorlu imeqarfiit, innaallagissiorfiit aamma kiassaateqarfiit) tamakkua nalinginnaasumik aasaanerani suliarineqartarput, qerinnarunnaaraangat aamma sikuerukkaanga. Tassami isertussaanngilaq Nukissiorfinni suleqatitit ilaannikkoorlutik assut unamminartunik naammattuuisarnerat pilersuinermut atortutsinnut tunngatillugu. Tamakku tassaasinnaapput qerisoornerit, ledningit aqqutissaannik nutaanik suliaqarnerit imaluunniit tassanngaannartumik suliaqartarnerit pilersuinermi atortunik ajoqusiisoqartillugu.  
- Suliaqartillugit takugaangakkit assut ataqqinnittutut misigisarpunga. Erseqqilluinnartarmat kikkut tamarmik nammaqatigiillutik sulisut suliassaminnut tunniussimallutik sulisartut, kiisalu unittanngillat suliassap ingerlanneqartup naammassineqarnissaata tungaanut. Tassami naak ilaatigut inuit attaveqaqatigiittarfii aqqutigalugit isornartorsiorneqartaraluarluta imaluunniit tusagassiorfitsigut, taava tulluusimaarlutik angerlartarput, tassami ilisimavaat namminneq suliaqarsimallutik maani nunami innuttaasut pilersorneqarnissaannut qulakkeerinnittumik naak namminnerminnut atugassarititaasut ajornarsinnaagaluartut. Isuma taanna maani Nukissiorfinni immikkut illuinnartuuvoq, Cicilie tulluusimaarluni oqarpoq.

Nukissiorfinni ilaqutariit
Tamatut oqarneq ilumoorpoq Nukissiorfinni sulisut ukiuni qanoq amerlatigisuni sulisarnerannut tunngatillugu, tassami suliffeqarfimmiiginnartarnerat oqaluttuarisaanermi sivisuvoq. Amerlasuut nalliuttorsiortarput, ukiuni qulini, 20-ni, 25-ni, 30-ni ila allaat ukiut 45-t suliffeqarfimmi anguneqartarlutik.
- Nukissiorfinni atorfeqarneq inuunermiippoq. Ilaqutariiuvugut suliatigut pikkorissusermik pingaartitsisut, taava aamma ataatsimoorluta pisinnaavugut. Inuit suliunnaartut takugaangakkit imaluunniit allamik suliffittaarnertik pissutigalugu qimagukkaangata, tassa soorlu aappariittut avilluni: Kikkut tamarmik nuannaanngittarput, kisianni piffissaq tamakkernagu, tassami immitsinnut kiveqatigiittarput sumi annernartoqaraangat, Cicilie oqarpoq.

Ukioq ataaseq qaangiuttoq Cicilie Nukissiorfiit pisortaanerattut ingimmat aperivarput, aqutsisutut nammineq qanoq ittuunera pillugu. Akissutaa naatsuuvoq:

- Qanilaartoq aamma erseqqissoq!
Ullumi ukioq ataaseq qaangiuttoq soraarnissamut minutsi ataasiinnanngortoq assinganik aperivarput, taannalu akivaa:
- Imaassinnaavoq amerlasuut eqqarsarsimasut uanga ilumoorsaanngippallaartuusunga. Uanga ilumoorsaarnissamut pikkorippallaanngilanga taanna toorlannarpoq aamma uannut tulluanngilaq. Taamaattumik inuttut nammineq pissuseq atoraanni pitsaaneruvoq – tamannalu manna tikillugu ajunngitsumik suli ingerlavoq, illarpoq, torsuusakkut sikkilini unermillugu pisuutigalugu, nipituumik oqaatigaluni – tak for i dag, vi ses imorgen/ullumikkut qujanaq aqagu takuss’, tamanut.