Qeqertarmiunik nukissiaq pillugu ataatsimeeqateqarneq

Nukissiorfiit peqataapput ukiumoortumik Nordiske Energi Forsknings-netværksmøde (nunani avannarlerni nukissiaq pillugu ilisimatusarnermi attaveqaqatigiiffikkut ataatsimiinnerat) ”Net Zero Islands” Shetlandip qeqertaani ingerlanneqartumi, tassani mingutsitsinngitsumik nukissiaqarnissamut aaqqiissutissat assigiinngitsut eqqartorneqarlutik
(Talerperlermiit oqallinnermi peqataasut tassaapput: Magnus Holborn, Foula Island, Alice Mathewson, North Yell Development Council, Terji Nielsen, Savalimmiut, Niels Erik Hagelqvist aamma Esben Lundsø Madsen Kalaallit Nunaanneersut, kiisalu Mons Ole Dyvik Sellevold Norgemeersoq/Svalbardimeersoq).

Nukissiaq mingutsitsinngitsoq pillugu isumasioqatigiinnermi Shetlandimi illoqarfiit pingaarnersaat Lerwick katersuuffiuvoq, Savalimmiunit, Kalaallit Nunaannit, Islandimit, Norgemit, Danmarkimit, Ålandimit, Finlandimit, Svalbardimit aamma Skotlandimi nunap immikkoortuineersut peqataasunit nukissiamik mingutsitsinngitsumik nunani taakkunani qeqertani aaqqiissutissat oqallisigineqarlutik.

Nukissiorfinni sulisut Niels Erik Haelqvist, Teknikimut immikkut Siunnersorti, aamma Esben Lundø Madsen, Ingerlatsinermut siunnersorti Nioqqutissiornermut ikiusarnermut (support), ataatsimiinnermi peqataapput. 

Skotlandimi naalakkersuisut, Shetlandip qeqertaanni siunnersuisoqatigiit kiisalu Nordic Energy Research peqatigalugit ukioq manna attaveqaqatigiinnermi ataatsimiinnermi aggersaasuupput. Attaveqaqatigiit ukiuni kingullerni pingasuni ulluni 2-3-ni aaqqissuussami naapeqatigiittarput, tassani peqataasut suliatik misilittakkatillu pillugit imminut ilisimaqatigiillutik. Ataatsimoorussaasut assingusut oqallisigineqarputtaaq, nukissiap mingutsitsinngitsup atorneqalernissaanut nunarsuarmi atajuaannartitsinerpaanngornissamut aamma nunarsuup immikkoortuani tamaani ataatsimuulernissaq.

Isumassarsiatsialaat amerlaqaat
- Misilittakkat 1:1-it allanik faginik suliaqartunut, issittuni nunani qeqertani ingerlatsinermi nukissiaqarnermik teknikikkut unamminartunik assingusunik nukissialiornermi atortuuteqartuni siammarternerat pissarsinartorujussuuvoq, Esben Lundø Madsen oqaluttuarpoq nangillunilu:
- Piviusumik misilittakkatsinnik agguaasseqatigiippugut, aamma hybridinik atortunit Svalbardimit ingerlatsinermut datat passunnissaannut isumassarsivugut arlalinnik. Svalbard aammattaaq soqutiginnittorujussuuvoq anorisaatinik Kalaallit Nunaanni misiliinitsinnut ingerlatsinermut misilittakkavut pillugit paasisaqarnissaminnut.  
- Aammattaaq savalimmiormiullu paarlaasseqatigiinnitsigut nukissiamik nioqqutissiorneq qanoq toqqaannartumik takutinneqarsinnaaneranik isumassarsiffigaavut, aamma qanoq kiassaanermut pumpit, kiammik toqqorsiviit kiisalu sarfap akia Forecast qanoq atorneqarsinnaanerat, Esben Lundø Madsen oqaluttuarpoq. (Uani linkimi Savalimmiuni nukissiaq piujuaannartoq pillugu asseq takuneqarsinnaavoq), 

Ataatsimiinnermi peqataasut amerlanerpaat uuliap atorunnaarnissaanut assigiinngitsunik aaqqiissutissaqartitsipput. Esben Lundø Madsenip immikkut alutorsaatigai nunami anorisaaterpassuit ”Viking”-imik taaguutillit pilersinneqarnerat takunera, anorisaatit 103-t 4.3MW Vestas-ip anorisaatiliai.
- Angalanermi paasinarsivoq sanaartornermi suliassap aamma attaveqaasersuutit qanoq annertutigisut pisariaqarnerat taamatut anorisaatinik taamak angitigisunik nunami qaqqaannaasumi anorisaatilersuineq, oqaluttuarpoq. Uani linkimi anorisaatilersuinermi suut pisariaqarnerat pillugit paasisaqarfiulluarpoq.

CO2-Energipotentialer
CO2-mik nukissiassatut periarfissat
Ataatsimiinnermi alla eqqartorneqartoq aammattaaq tassaavoq Skotlandimi naalakkersuisut suliaat CO2-mik aniatitsinngilluinnartunik qeqertanik ikinnerpaamik arfinilinnik 2040 tikitsinnagu peqalernissaq, aamma nukissiamik qeqertanik ingerlatsinermi allanngortitsinissap ilisimasaqarfiginerulernissaa. Tassunga ilanngullugit anguniarluakkat pilersaarutit nunami (onshore) aamma imaani (offshore) ataatsimoortillugit anorimit, ulittarnermit tinittarnermillu aamma mallit atorlugit nukissiat innaallagialiornissaat sarfaliornissaallu brintimik nioqqutissiornermut.

Aammattaaq periarfissaqarpoq misilittakkat ilisimasallu eqqartornissaannut paarlaasseqatigiinnissaannullu. Tamanna pivoq nunanit avannarlernit peqataasut assigiinngitsut, aamma skotlandimiunit nunanillu avannarlerneersut immikkut ilisimasallit misilittagaat unamminartorsiorfiilu saqqummiunneqarnerisigut CO2-mik aniatitsinerit annikillisinneqarnissaat anguniarlugu. 
- Uagut periarfissavut oqaluttuaraavut Nukissiorfiit imermit nukissiorfii pioreersut aamma allilerneqartussat pillugit, kiisalu solcellenut aamma anorisaatinut Nunatsinni suliniutivut pillugit. Allat peqataasut soqutiginnilluarlutik tusarnaarput. Ataatsimut isigalugu uagut qeqertarmiut akornatsinni tamatta saqqummiussatsinnit pissarsilluarpugut. Peqataaneq assut isumassarsilluarfiuvoq, Esben Lundø Madsen naggasiivoq. Taanna maanna allaffimminut uterluni misigisarpassuani allattorpai.

Lerwickimi kommunip allaffiani kusanartumi ataatsimiittarfiani oqalittut.

Lerwickip eqqakkanut ikuallaasarfianut, Lerwickimik ungasianit kiassaanermik pilersuisuusumut, peqataasut alakkaasut.

Lerwickimi kommunip allaffia.

Viking anorisaatilersuineq. Anorisaatit Vestasimeersut 103-t 4,3 MW tamarmik immikkut pilersuisuupput. Ataatsimut 442,9 MW-imik pilersuillutik. Tassunga ilanngutissaaq anorisaatinut tamanut ataatsimut katersuiffik kiisalu imaatigut kabelersuaq Shetlandip qeqertaanit Skotlandimut. Tamarmi 2024-mi naammassineqarpat Tuluit Nunaanni anorisaatini pilersuinerpaalissaaq, aamma Tuluit Nunaata aamma Skotlandip ikummatissanik nunap iluaneersunit atuiunnaarnissamut anguniagaanut pingaaruteqarluinnassalluni.


 

Viking anorisaateqarfimmut alakkaaneq. Sillimaniarneq pingaarnerpaajuvoq. Niaqorornaveeqqutit, isinut illersuutit isaruaasat, aaqqatit, sillimaniarnermi aaqanngitsut aamma isikkanut illersuutissat sillimaniarnermi kamippaat.

Anorisaatit suluusassaasa ikkussornissaannut atortoq.