Nukissiaq ”qorsuk” qeqertami qaqortumi

Kalaallit Nunaanni nukissiamik pilersuineq allanngortinneqassaaq ikummatissanit nunap iluaneersunit peerlugu, angusaqarluarusunnerup taassuma qeqqaniippoq nunami maani pilersuinermik ingerlatsivik, Nukissiorfiit, aamma minnerunngitsumik ingerlatsiviup maskinmesterii amerlasuut taakkua pisussani pilersitsisussaapput.

Kalaallit Nunaanni nukissiamik tamanik pilersuinerup 2030-mi sapinngisamik annertunerpaartaa ataavartumik nukissiornermit tunngaveqassaaq aamma taamaattumik nukissiornermut atortut nutarterneqassapput. Taamak ajornanngitsigisumik – kiisalu taamaakkaluartoq pisariusumik – nunami maani Naalakkersuisut immikkoortumut pilersaarutaanni ukiakkut 2017-imeersumi anguniagaq taamaappoq.

Maannakkut ukiut arfinillit qaangiuttut suliaq ingerlalluarpoq, kiisalu 2021-p naanerani (maannakkut kisitsisit pissarsiarineqarsinnaasut kingulliit) pilersuinermit ingerlatsivimmit Nukissiorfinnit killiffik taamaappoq, tassa nukissiamik pilersuinerup 72 %-a ingerlatsiviup sullittagaanut 20.000-iusunut ataavartumik nukissiorfinnit pivoq, imermit nukissiorfiunerusunit. 
Tassunga ilanngunneqassapput nunarsuarmi qeqertat anginersaanni inuttaasut 57.000-it missaanniittut ilaat, namminneq imminnut nukissiamik pilersortut, taakkua amerlanersaasa kissarsuut uuliatortoq atorpaat. Allatut oqaatigalugu ingerlatsiviup sulisuinut 400-t sinnilinnut nunami siammarsimasunut, taakkunani amerlasuut maskinmesteriullutik, suliassat naammaqaat.

Ikaarsaariartorneq ingerlatsivimmut tulleriiaarinermi pingaaruteqarpoq, Nukissiorfiit pisortaanerat CEO Cicilie Senderovitz, inuussutissarsiorneq pillugu atuagassiamut Grønlands Erhvervimut, erseqqissaavoq.
- Naatsorsuutigaarput 2030-mi 100 procentingajammik pisisartutsinnut innaallagissamik minguitsumik aamma silaannarmik akornusiinngitsumik nioqquteqarsinnaassalluta imermit nukissiorfiit aamma – annikinnerusumik – seqernup qinnguaanik katersuisartut kiisalu ajorisaatit ataqatigiissillugit, oqarpoq aamma erseqqissarlugu nuna tamakkerlugu pineqartoq.
- Nukissiaq minguitsoq tamanuuvoq kiisalu eqqaamaneqassaaq, Kalaallit Nunaat tassaaginnanngimmat Nuuk, Sisimiut, Ilulissat aamma illoqarfiit anginerusut allat. Nukissiorfinni aatsaat immitsinnut tuitsigut pattalaarsinnaalissaagut, nunaqarfimmi avinngarusimanerpaami generatori dieselitortoq qamikkutsigu.

Nuummi qullersaqarfimmi suliniutinut pisortaq Ole Ziemer, Hamborgimi universitetimi biologitut ilinniagalik, aallartitanut amerlasuunut illoqarfinni aamma nunaqarfinni ingerlaneqartunut ataqatigiissaarisut ilagaat, soorlu assersuutigalugu sanaartugassanut suliniutinut.
Sulisorai suleqatigiit ingeniøriunerusut aamma taakkua saniatigut ingerlatsinermik qanimut suleqateqarpoq, tassani sulisut affangajaat maskinmesteriupput. Taamatuttaaq sinerissami illoqarfinni mikinerusuni sulisut ilinniarsimasut oqaloqatigisarpai, tamakkunaniittut amerlanersaat maskinmesteriullutik.  
Taakkorpiaat amerlasuut illoqarfiit mikinerusut – Ole Ziemerip taasai microgrids – Nukissiorfiit pilersorneqarnissaannut pisussaaffigisai, tassaapput aallaavissat nukissiornermut piujuartitsinermik tunngaveqartumut ikaarsaariartorneq aallartinneqarpat.

Pineqartut tassaapput illoqarfiit 17-it aamma nunaqarfiit 50-inik sinneqartut, tassa katillugit najugaqarfiit 70-it sinneqartut aamma innaallagissamut aqquteqartut annertunerusumik imaluunniit annikinnerusumik naammassineqareersimasunik, Nuummisut nutaaliaatiginngitsunik, tamaanimi innaallagissamik pilersuinerup 99 procentia aamma kiassaanerup annertunersaa Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani Imermit Nukissiorfimmit pissarsiarineqartarmat aamma taamaalilluni CO2-mik aniatitsinani.

Illoqarfiit aamma nunaqarfiit mikinerit pillugit taamatut oqartoqarsinnaanngilaq, tamakkunani generatorit dieselitortut aamma kissarsuutit uuliatortut atorlugit nukissiortoqartarpoq. Ilaat mutiupput aamma atortuupput atorluarsinnaalluartut, allat tassaapput Ole Ziemerip taasai ‘katersugaasivinniittussaagaluit  70-ikkunnit pisut’.

Qernertunut akigitinneqartut unammillerneqarsinnaasariaqarput
Innaallagissiorfiit nunap iluaneersunik orsussatortut aamma pissarsiffiit annikinnerusut amerlasuut allanngortinnissaannik suliaqarneq arlalitsigut tassaavoq race against time /pilertortumik suliarineqartariaqartut, soorunalimi aningaasat tassani pingaaruteqarlutik. Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni uuliap akia apparsimavoq tamannalu pissutaalluni dieselip atornissaa aningaasanik atugassanik pilersaarusiornermi pitsaanerulersimavoq, soorlu assersuutigalugu seqerngup qinnguaanik katersuisartunut sanilliullugu.
- Piffissami matumani nunami maani sumiiffinni assigiinngitsuni imermit nukissiorfiliortoqarniarpoq, taava 80-85 procentit qanilliartulissavagut, kisianni 100-t tungaannut nikeriarnissaq annertoqaaq, tassa sumiiffinni anorimik, seqinermik imaluunniit imermit nukissiornissaq periarfissaatinnagu, Ole Ziemer oqarpoq.

Assersuutitut taavaa Qaanaaq Pituffik Space Basep avannaaniittoq tamaani ukiup ingerlanerani qaammatini pingasuni kaperlattarpoq, innuttaasut nukissiaq atorfissaqartippaat soorlu niuernermi pilersaarutit aallaavigalugit batteriit atorniaraanni imaluunniit ataavartumik nukissiuutit (VE) allat atorniaraanni dieselimut sanilliullugit akilersinnaanngillat.  

Tassani teknologit kisimik pisuunngillat kisianni aammattaaq siunertaq, Nukissiorfiit ingerlatsivittut Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartutut nukissiamik sapinngisamik akikitsumik nioqquteqarnissaa, tassami taakkununnga akigititat qaffappata – taakkua Naalakkersuisunit aalajangersarneqartarput -  inuiaqatigiinni ikittuinnarnik innutaasoqartuni aningaasat pisissutaasinnaanerisa appariarnerannut pissutaalluinnassammat.
- Taamaattumik nukissiaq mingutsitsinngitsoq ingammik imermit nukissiaq sumiiffinni, atorniarlugu sulissutigaarput, tamakkunani akigitinneqartut apparsinnaagutsigit, taamatuttaaq nunaqarfinni suliniuteqarpugut aningaasartuutinut sunniuteqannginnissaat anguniarlutigu imaluunniit immaqa akeqarnerulaarlutik, akerlianik pilersuinermut qulakkeerinninneq annertuninngortissinnaagutsigu ajussanngilaq, Ole Ziemer, nassuiaassivoq.

Pilersuinermik qulakkeerinninneq tassaavoq ingerlatsivimmut pingaaruteqartoq suliniutinut pisortaq erseqqissaavoq. Nunaqarfimmi ukiukkut kiassaanermik imaluunniit innaallagissamik qamittoornerup ajornerpaamik kingunerisinnaammagu inunnik qimarngutitsineq, taamaattumik nukissiorfinni mikisuni sillimmateqarnissaq pingaaruteqarluinnartuuvoq. 
- Tamatumani mingutsitsinnginnermik eqqarsartoqarsinnaagaluarpoq motorinut assigiinnut pingasunut taarsiullugu, taava marluinnaat naammagalugit batteriitortunut toqqorsivik ilanngullugu, kiisalu seqerngup qinnguaanik katersuisartut imaluunniit anorisaatit mikisut sarfaliortussat ilanngullugit. Taava batteriitortunut toqqorsivik illoqarfimmik pingaarnertut pilersuisuusinnaavoq kiisalu motoorit sillimmatitut atorneqarlutik, oqarpoq.

Tamakkua naleqquttumik annertussusileraanni taava aningaasartuutit appasitsinneqarsinnaapput, isumaqarpoq kiisalu tamatuma saniatigut CO2-mik annikinnerusumik atuisoqarsinnaalluni, aamma aaqqiineq pilersinneqassaaq piffissami sivisuumik ingerlatsinneqarsinnaasoq.

Isertitaqarneruneq aamma annertunerusumik paasisitsiniaaneq
Manna tikillugu Nukissiorfiit nunaqarfinni qulit missaaniittuni seqerngup qinnguaanik katersuisartunik ikkussuivoq, tamakkua motoorinut sarfalersuipput motoorillu annikinnerusumik nioqqutissiorlutik, sumiiffiit ilaanni aammattaaq batteriilinnut katersuisartunik ikkussuisoqarpoq aamma anorisaatinik mikisunik generatorinut tapertaasunik, taamaaliornikkut dieselimik atuineq annikillisinneqarpoq.
- Kisianni tamakkua annertunerusumik allanngortitsinngillat. Immaqa nunaqarfimmi 10-20 procentimik allanngortitsipput kiisalu nunaqarfiit tamaasa katikkaanni immaqa pilersuinitsinnik procentinik marlunnik pingasunik allanngortitsipput, taamaattumik annikitsoq taamaalilluta nikisissinnaavarput. Kisianni naalakkersuisutsinnut aamma uagutsinnut pingaaruteqarpoq takutissallugu illoqarfinniinnaanngitsoq takussaanerput, Ole Ziemer oqarpoq. 

Immikkoortuni assigiinngitsuni isertitaqarnerput annertusiniarlugu – kiisalu taamaaliornikkut suliniutinut piujuartitsisunut periarfissat pitsanngorsarniarlugit – Ole Ziemerip sammisaata iluani ilaatigut aammattaaq Nukissiorfiit sulissutigaat kiassaanermik annertunerusumik tunisaqarnissaq, taamaaliortoqassaaq dieselip atorneqarnera annikillisinniarlugu kiisalu tamatumunnga ilutigitillugu ikaarsaariartornermut tapertaalluni.
Tamakkua saniatigut ingerlatsiviummi isiginiarneqarput biilit innaallagiatortut, umiarsuarnut nunaminngaanniit sarfalersuineq kiisalu suleqatigisartakkanut sullissinernik neqerooruteqarneq, soorlu assersuutigalugu maskinmesterit piginnaasaannik ilaatigut atuisinnaanissamut. Taamatuttaaq isiginiarneqarput annertunerusumik automatiskiusumik aqutsineq aamma sanaartukkanik naleqqussaaneq, tamakkua isumalluutinik atugassanik atuinermik aamma CO2-mik aniatitsinermik annikinnerusumik pilersitsisinnaapput. 

Periarfissaq allarluinnaq Ole Ziemerip eqqaasaat tassaavoq sullittakkanut annertunerusumik paasisitsiniaaneq, tassuunakkut CO2 annertungaatsiartoq sipaarneqarsinnaavoq sammisat ilaanni ajornanngitsumik avatangiisinut tunngasunik iliuuseqarnikkut, tassa Nukissiorfinnut iliuuseqarfigissallugit ajornakusoornerusut eqqarsaatigalugit.
- Inuit oqaloqatigisinnaagaanni illuminnik pitsaanerusumik oqorsaasersuinissaat pillugu, imermik sipaarniarneq – tassani eqqarsaatigaakka suliffissuit soorlu aalisakkeriviit, imermik annertoorujussuarmik atuisut – taamaaliornikkut annertuumik pisoqarsinnaagaluarpoq, oqarpoq.

Tamatumani pineqaannanngilaq sullittakkat ataasiakkaat sipaarniarnissaat, kisianni aammattaaq inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit, tassani immaqa soorlu assersuutigalugu imeqarfik allineqartariaqarnani, imaappat minnerunngitsumik suliffissuit imermik atuinertik annikillippassuk immaqaluunniit imaq atulerlugu, tamanna periarfissaappat.

Power-to-X assut soqutigineqarpoq
Taamaattumik siunissaq eqqarsaatigalugu Nukissiorfiit suliassaat annertooq tassaavoq pilersuinerminik mingutsitsinngitsumik atuinissani, tamatumunngalu ilutigitillugu akigitinneqartut appasinnerpaajutillugit. Maani nunami imermit nukissiornissamut periarfissat annertuumik iluaqutaapput Danmarkimut sanilliussilluni, tamaani sermersuaq aamma qaqqat nunami takussaavallaanngimmata.
- Tamanna maani Kalaallit Nunaanni uagutsinnut tunissutaavoq tassa naleqqussarneqarsinnaagami ataavartumik nukissiamik pissarsiffiusartunut allanut amerlanernut naleqqiussilluni, tamakkua piumallerlutillu takkuttarmata peeruttarlutillu. Akerlianik uagut sanileqanngilagut pilersuisinnaasunik sarfamik pisiffigisinnaasatsinnik, taamaattumik uagut nammineerluta sarfamik nioqquteqartarpugut aamma sillimateqarluta, Ole Ziemer oqarpoq.

Siunissamut tunngatillugu Naalakkersuisut Power-to-X-imut tunngatillugu inuussutissarsiornermut ilimanaatilinnik ineriartortitsitserusupput, kisianni tamanna imminut akilersinnaassappat taava ataavartumik nukissiap pilersuisinnaanera suli annertusarnerusariaqarpoq, Ole Ziemer tikkuussivoq. Assersuutitut Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat eqqaavaa, taanna ullumikkut nunatsinni imermit nukissiorfiit annersaraat 45 MW.
- Taassuma pilersuisinnaanera ullumikkut tamakkerlugu atorparput aamma naak 100 MW-mut annertusigaluarutsigut, soorlu pilersaarutaasoq taava sinneruttussaq annertuallaassanngilaq. Immikkoortunik angisoorsuarnik pisariaqartitsisoqassaaq tamanna piviusunngussappat, kisianni eqqarsaatiginissaa erseqqipput aamma ilimanaataa annertoorujussuuvoq imermit nukissiornermut ilanngullugu, oqarpoq.

Isumaq tamanna Cicilie Senderovitz-ip  inuussutissarsiorneq pillugu atuagassiamut Grønlands Erhvervimi tapersersorpaa, tassunga tikkuussivoq sermersuarmit erngup kuuttup annertoorujussuup Kalaallit Nunaat nunarsuarmi sumiiffittut tulluartuutinnerpaagaa Power-to-X-imik suliaqarnissamut.
- Power-to-X-imik ineriartortitsineq pingaaruteqarpoq nunarsuarmi 2050-mi ikummatissanik nunap iluaneersunik atuiunnaartoqassappat, maannakkullu nukissiamik ajornartoornerup soqutiginninneq annertusarpaa. Maannangaaq amerlasuunik aperineqartarpugut avataaninngaanneersunik aningaasaliisinnaasunik aamma soqutiginnittunit, kiisalu naalakkersuisorput World Hydrogen 2022 Summit-imi Rotterdamimi ingerlanneqartumi, peqataasunut 3.000-inut saqqummiussigami, assorsuaq soqutigineqarpoq, atuagassiamut oqarpoq. 

Assiliisoq: Michael Vienø
Allaaserisaq: Maskinmesteren

Ingerlaqqiffik: www.mmf.dk