2024-mi Nuummi innaallagiamut aqqusersuinerit ingerlanneqavissorput

2024-mi Nuummi illunik kiassaanermi minguitsumut nuukkiartorneq sammineqarpoq, tamaanilu kissarsuutinit uuliatortunit tamaaneereersunit kiassarnermik pilersuinermik ingerlataqalersussanngortut elektrokedelit (kissarsuutit innaallagiatortut) katillugit 16-it Nukissiorfiit ivertiterpai. Taakkunanit 15-it atugaalereerput. Tamanna minguitsumut nuukkiartornermut iluaqutaavoq, uuliamummi taarsiullugu kiassarnermut Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfimmit sarfamik minguitsumik elektrokedelit atuisuupput.

Tamanna piffissamut ungasissumut isigalugu CO2-mik 1652,6 tonsinik ukiumoortumik annikillisaanermik nassataqassaaq. Tamatuma assigaa ukiumut uuliamik 552.904 literimik sipaaruteqarneq.

Nuummi erngup nukinganik nukissiorfiup allinissaanut piareersarnerup ilaa

Kissarsuutinik innaallagiatortunik ivertiterineq tassaavoq Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfiup allineqarnissaanut takkuttussamut Nukissiorfiit piareersarnerata ilaa. Allineqarnera piareerpat erngup nukinganik nukissiorfimmit sarfaq sinneqartussaassaaq, taannalu Nuup naatsorsuutigisatut alliartornissaani pilersuinermut atorneqarsinnaavoq, taamaalillunilu nukissamik minguitsumik nukissamik ilalersuisoqassaaq.

Taamaattumik ilaatigut illoqarfimmi innaallagissap aqqutaanik nukittorsaanikkut, aammalu innaallagissamut aqqusersuiffiusinnaasunik qulaajaanikkut nukissamik tunisaqarsinnaanissamut illoqarfimmik piareersaanissaq Nukissiorfiit iluani sammisaraarput. Taamaalillutik kissarsuutinik innaallagiatortunik taakkuninnga 16-inik ivertiterinerit siunissami suli minguinnerusumik pilersuinissamut aqqutissiueqataapput. Tamanna ilaatigut Hotel Sømami, Iserit’mi, aamma INI-p inissiaataani aamma oqaluffinni kissarsuutinik innaallagiatortunik ivertiterinernut tunngavoq.

”Minguitsumut nuukkiartornermut innaallagissamut aqqusersuiffiusinnaasut aalajangiisuni ilaapput. Taamaattumik inuussutissarsiorfimmi atuisartut arlallit kissarsuutimik uuliatortunik kissarsuummik innaallagiatortunik taarsersuinissartik pillugu Nukissiorfinnik suleqateqarsimanerat nuannaarutigaara. Suliffittut pilersuisarfittut minguitsumut nuukkiartornermi pingaarutilimmik inissisimaffeqarpugut, taamaattumillu Nuuk piinnarnagu illoqarfinni allani innaallagissamut aqqusersuiffigisassatut suliniutinik 2025-mi aamma sammisaqassaagut,” nukissiornermut pisortaq Johan Danielsen oqarpoq.

Maannakkumiillu 2025-mi Nuummi kissarsuutinik innaallagiatortunik suli tallimanik ivertiterinissat pillugit isumaqatigiissutinik atsiuisoqareersimavoq. Taamaalisukkut Ilulissani innaallagissamut aqqusersuiffiusinnaasunik qulaajaanissaq pillugu suliniut aallartisarneqarpoq, tamannalu 2025-mi Nukissiorfiit sammisassaani ilaavoq.