Innaallagissamut aqqusersuisoqaleruttorpoq

Erngup nukinganik nukissiorfimmik Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanik siunissami allisaqarnissakkut Nuummi sinnilimmik nukissaq pigineqalissaaq. Nuummi naatsorsuutigisatut alliartorneq, taamaalillunilu nukissamik piumasaqarneq aamma nukissamit minguitsumit pilersuuteqarfiusinnaaneranik sinnilimmik nukissaq taanna isumannaarissaaq. Taamaattumik ukiuni kingullerni Nuummi innaallagissamut aqqusersuisoqarnissaanut piukkunnaatinik sorlernik peqarneranik qulaajaaneq Nukissiorfiit ingerlatarisimavaa. Tassani elektrokedelinik kiassarnermi pingaarnertut tunngavittut ivertitsinerit sammisat ilagaat.

Assersuutigalugu kissarsuummi uuliatortumi uuliamik atuuinermut taarsiullugu elektrokedeli erngup kiassarnissaanut innaallagissamik atuisarmat tamanna inuiaqatigiinni aningaasaqarnermut iluartuuvoq, aammali minguitsumut nuukkiartornermut aamma iluartuulluni.

Taamaattumik Nukissiorfiit suleqatiginissaanut periarfissamik Nuummi suliffeqarfiit arlallit iluarinnissimanerat Nukissiorfiit nuannaarutigaa. Ukioq manna siusinnerusumi Hotel Søma’mi elektrokedelip aallartinnera Nukissiorfiit nalunaarutigaa. Elektrokedelimik ivertitsinissaq pillugu suleqatigiinnerup tullissaa maanna atugaalerpoq. Tassani pineqarpoq Nuummi illuutigisami elektrokedelimik 220 kW-imi ivertinneqarlaamik inissiaatileqatigiit Iserit, Nukissiorfiit peqatigalugu atugaqalernera.

Nukissiorfiit Nuummut nunap immikkoortuani pisortaq Filip Sivertsen oqarpoq:

”Elektrokedelinik atuilersitsinissamut Nuummi pilersaaruteqarpugut – soorunami tunisinissamik piukkunnaatit annertunerpaat takusinnaasagut aallartiffigaagut. Naak piukkunnaateqartoqaraluartoq illumik piginnittumik tassannga suleqatigiinnerup pilersinnissaa uagutsinnut piumasaqaataavoq. Taamaattumik kissarsuummut uuliatortumut mingutsitsisumut taarsiullugu elektrokedelimik, pingaarnertut kiassarnermik pilersuisumik iversitsinermi iluaqutaasunik Iserit aamma takusaqarsinnaanera nuannaarutigaarput.”

Iserit Niels Hammekensvejimi illuutaani elektrokedelimik ivertitaqarnermigut Iserit uuliamik atuinermini 86.605 literit missaannik sipaaruteqassaaq, tamatumalu assigaa ukiumoortumik CO2-mik aniatitsineq 230 tonsit missaanniittoq.

Iserit pisortaa Torben Kortegaard oqarpoq:

”Iserit’mi illuutigisagut assut sammisaraagut, aammalu qanoq ililluta tulluarnerpaamik ingerlatarinissaat sammisaralutigu, ilaatigut aningaasaqarnermut tunngasutigut, aammali minguitsumut nuukkiartornermik sianiginninnissamut tunngatillugu. Taamaattumik suleqatigiinnissamut periarfissamik tassannga Nukissiorfiit isaassinera assut iluarisimaarsimavarput.”

Elektrokedelit suli allat pingasut pillugit Nukissiorfiit aamma Iserit suleqatigiipput, taakkulu 2024-p ingerlanerani ivertiternissaannik Nukissiorfiit naatsorsuuteqarpoq.

Elektrokedelinik suliniutit saniatigut innaallagissamut aqqusersuinissamut piukkunnaatinik allanik Nukissiorfiit misissuiuarpoq. Periarfissat piukkunnaatillit pillugit inuussutissarsiorfinnik suleqatigiinnernut amerlanernut Nukissiorfiit kaammattuivoq. Tamanna pillugu Nukissiorfinni pisortat allattoqarfiat ugguuna attavigineqarsinnaavoq: nukissiorfiit@nukissiorfiit.gl