Sisimiuni tikeraarneq pissanganartoq
Silap pissusiata allanngoriartornerani ilisimatusarneq Nukissiorfiit tapersersorpaa
Ulluni makkunani ilisimatusartut arlallit, DTU Arctic’imeersut aamma Institute for Polar Sciences of the Italian National Research Council’ileersut Sisimiuni Nukissiorfiit erngup nukinganik nukissiorfianut nutserrassimapput. Tassanngaanniit ilisimatusartut Aqqutikitsup eqqaanut ilisimasassarsiorput, sermip iigartartup iluserisaanik, soorlu aakkiartorneranik il.il. uuttortaanerit assigiinngitsut suliaralugit.
Taamaattumik sumiiffimmit qanittuusumit serminit iigartartunit aassimasutut imermik Nukissiorfiit erngup nukinganik nukissiorfiata pissarsisarneranik pissuteqartumik ilisimatusarneq Nukissiorfiit pingaarutilittut isigaa. Uuttortaanerit suliarineqarsimasut tunngavigalugit imeqarfigisamit, imaluunniit erngup nukinganik nukissiorfiup tasianit erngup qanoq annertutigisup ukiumoortumik ilassutaasarnerinut missiliuutinik pitsaanerusunik suliaqartoqarsinnaavoq. Tamannalu erngup nukinganik nukissiarisamik Nukissiorfiit tunisassiorneranut pingaartuuvoq.
Erngup nukinganik nukissiornermut piukkunnaat annertunerusoq
Erngup nukinganik nukissiornermut Nukissiorfiit Ingerlatsinermut siunnersuisartua Asger Dall imatut oqaaseqarpoq:
”Silap pissusiata allanngorneri Kalaallit Nunaanni assut toqqaannartumik malugisarpagut. Silap pissusiata allanngorneranik imminut akerleriiffik tassaavoq annertunerusumik siallertarneratigut/apisarneratigut aamma aassimasutut imermik peqarnitsigut erngup nukinganik nukissiornermut piukkunnaammik annertunerusumik pissarsiaqarnerput, silap pissusianut ajoqusiinnginnerusumik nukissiamik pilersuisinnaalluta, taamaalillutalu CO2-mik aniatitsineq killiliiffigisinnaallutigu. Pilersuisarfitta qanitaani ilisimatusarneq suliarineqartoq iluarisimaarlugu isigaarput, tamaaalilluta sapinngisamik sunniuteqarnerpaamik pilersuinitsinnik pitsaanerusumik missiliusinnaassagatta, aamma annertussusiliisinnaassalluta, minnerunngitsumillu pilersuinermi isumannaassutsimik annertunerusumik pissarsisinnaalluta.”
Piffissami matumani Kalaallit Nunaanni Nukissiorfiit tallimanik erngup nukinganik nukissiorfeqarpoq, taakkunanit Sisimiut 2023-mi tunisassiornermi rekortiliilluni, ukiumoortumik nukissiamik 59,5 GWh-inik tunisassiormat. Imeqarfimmi erngup annertunerunera pissutigerpiarlugu Sisimiuni nukissiornermi tunisassiornermut rekortiliineq taamaallaat pisinnaavoq.